Miten kirjoittaa hyvä tiedote?

Tiedottajat ovat oma ammattikuntansa, joka hallitsee tiedottamisen, tiiviisti ja informatiivisesti kirjoittamisen ja tiedotusvälineiden houkuttamisen salat. Mutta myös tieteentekijän tulisi kyetä tiedottamaan omasta tutkimuksestaan, järjestämästään opetuksesta sekä yhteisönsä tilaisuuksista. Väitöstiedote on yleensä ensimmäinen kerta, kun tutkijan on laadittava tiivis, yleistajuinen ja myyvä kuvaus omasta tutkimuksestaan.

Itse olen viime päivinä pohtinut sitä, minkälaisen tiedotteen laatisin yhtäältä tieteellisestä konferenssista ja toisaalta yleistajuisesta luentosarjasta. Tieteellisestä konferenssista tiedotettaessa tarkoituksena on saada toimittajia kirjoittamaan aiheesta juttu. Yleistajuista luentosarjaa mainostettaessa toiveena on mahdollisimman monen jutun lisäksi se, että luennoille saapuisi mahdollisimman paljon kuulijoita.

Tuula Vainikainen antaa Tieteen yleistajuistaminen -teoksessa ohjeita siihen, miten hyvä tiedote laaditaan.

Toimittajien työ tulee helpommaksi, jos tiedotteen laatii valmiiksi uutisen muotoon. Tutkimuksesta, tapahtumasta tai tilaisuudesta on löydettävä jotakin ajankohtaista ja uutisoitavaa. Se pitäisi osata kytkeä johonkin kiinnostavaan keskusteluun.

Uskontotieteen kokoontumisissa harvoin esitetään mitään mullistavia uutisia, mutta alustusten joukosta pitäisi löytyä ne, joista voisi tarjota toimittajille jutun juurta. Yleistajuinen luentosarja itsessään on rakennettava sellaiseksi, että se herättää kiinnostusta. Vähän poleemisuutta ja nokkelia sanaleikkejä otsikoissa ei kai ole pahitteeksi. Otsikko on tietysti tiedotteen tärkein osa. Sen pitäisi olla iskevä ja informatiivinen. Sen pitäisi houkutella lukemaan koko juttu.

Tiedotteen voi laatia paitsi uutisen myös tarinan muotoon. Tämä ehkä sopii paremmin tutkimuksesta kuin tapahtumista tiedottamiseen. Minkälaisen draaman kaaren omasta tutkimuksesta ja sen keskeisistä tuloksista voisi rakentaa? Jos opetettavien kurssien esittely ja mainonta katsotaan tiedottamiseksi – ja miksei katsottaisi – ehkä luentosarjasta voisi tiedottaa tarinan muodossa?

Tutkijan on ehkä hankalampi ajatella tiedotteen rakennetta (joka on sama kuin uutisen rakenne): ensin tulevat tärkeimmät asiat, esimerkiksi tutkimuksen tulos. Tiedotteessa ei voi jaaritella metodeista tai aineistonkeruumenetelmistä. Teoreettiset käsitteetkin on rajattava minimiin.

Tutkijan voi olla myös vaikea saada ajatuksiaan mahtumaan yhdelle liuskalle, joka on tiedotteen maksimipituus. Mutta tiivistämisen taitoa on hyvä harjoitella. Sitä tarvitaan väitöstiedotteen jälkeenkin. Tiedote tulisi koota lyhyistä lauseista, jotka sisältävät kokonaisia ajatuksia siten, että toimittaja voi katkaista tekstin minkä tahansa kappaleen jälkeen.

On itsestään selvää, että tiedotteessa mainitaan keskeiset faktat: aika, paikka, järjestäjä, lisätietojen lähteet ja yhteyshenkilöt. Tiedote kannattaa miettiä tarkasti valmiiksi alusta loppuun ennen kuin lähettää sen maailmalle. On ikävää, jos joutuu lähettämään perään selitteleviä viestejä, jossa oikaistaan tiedotteessa väärin kirjoitettu tai kokonaan puuttuva verkkosivuosoite, sähköpostiosoite tai puhelinnumero.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s