Kirjaidea

Aina silloin tällöin mieleen putkahtaa idea kirjasta. Useimmiten kyse on siitä, että haluaisi koota artikkelikokoelman tärkeästä teemasta, esimerkiksi jonkin konferenssin jälkipuinnissa. Välillä eteen tulee myös tilanne, jossa opetuksen yhteydessä tai tueksi tarvitsisi juuri tietynlaista kirjaa ja mieleen juolahtaa, josko kirjoittaisi sen itse. Artikkelikokoelmien toimittaminen on rankkaa työtä, kun on huolehdittava siitä, että kaikki kirjoittajat kirjoittavat juuri sellaisen artikkelin, jota kokoelmassa tarvittaisiin ja juuri siihen aikaan kun tarvittaisiin. Olen ollut mukana toimittamassa yhtä julkaistua ja yhtä julkaisematta jäänyttä kokoelmaa, joten minulla on kokemusta sekä onnistumisesta että epäonnistumisesta.

Matka kirjaideasta valmiiksi, julkaistuksi teokseksi on pitkä. Useimmat ideat jäävät vain ideoiksi, odottamaan, että ne ehtisi kirjoittaa. Tällä viikolla olen nostanut pölyttymästä yhden kirjaideani, kirjailija Kersti Bergrothin elämäkerran.  Pölyjen pyyhkimiseen löytyi syy siitä, että pääsin mukaan Kirjan talon luovan tietokirjoittamisen käsikirjoitushautomoon. Sieltä saan toivottavasti innostusta ja tukea hankkeelleni. Ainakin kurssin vetäjät ovat innostavia ja kiinnostavia.

Luova tietokirjoittaminen on mielenkiintoinen käsite, joka korostaa sitä, että myös tietokirjoittaminen (ja tieteellinen tai tutkimuskirjoittaminen) on luovaa toimintaa. Tietokirjoja ilmestyy Suomessa ja maailmalla valtavia määriä. Joten jos haluaa omalla käsikirjoituksellaan ylittää kustannuskynnyksen ja saada vielä lukijoita, on kirjoitettava persoonallisesti, oivaltavalla ja luovalla tavalla.

Myös tarinoiden ja tarinallisuuden merkitys tietokirjoissa on kasvanut. Tarkoitus olisikin, että ensi talven kestävän kurssin aikana löytäisin itsestäni tarinallisen ja luovan kertojan. Tehtävä on haastava, sillä tuntuu vaikealta kirjoittaa jotakin, johon ei suoraan löydy lähteitä. Myös elämäkerroista tuttu ja turvallinen kronologinen rakenne pitäisi pystyä murtamaan.

Kirjaideani on nyt siis läpäissyt käsikirjoitushautomon valintaprosessin. Seuraavaksi sen pitäisi täyttää rahoittajan valintakriteerit ja viimeiseksi avata myös kustantamon ovet.

Myös tietokirjallisuutta koskevan kirjaidean on oltava tarinallinen, oivaltava, persoonallinen ja luova. Lisäksi sen on osoitettava, että kirjoitettavalla teoksella on jo olemassaoleva lukijakunta – tai mielummin useita lukijakuntia. Tätä vaatimusta ei tutkimuksilla välttämättä ole. Mutta kustantajaa se luonnollisesti kiinnostaa. Myös tutkimuskirjallisuutta tulisi miettiä tästä näkökulmasta. Jos teosta voi käyttää tenttikirjana, lukija- ja ostajakunta on huomattavasti laajempi.

Suomalaiset lukevat mielellään elämäkertoja ja niitä ilmestyykin joukoittain. Eniten huomiota ja lukijoita saavat tunnettuja ja tuttuja julkisuudenhenkilöitä käsittelevät teokset. Oma elämäkerran kohteeni on jo miltei 40 vuotta sitten kuollut ja suuren yleisön unohtama kirjailija, joten hänestä pitäisi löytää tämän päivän lukijoita houkuttavia ja koukuttavia puolia. Itseäni kiehtoo eniten kirjailijan antroposofinen maailmankatsomus, joka kiinnostavasti kietoutuu kristinuskoon. Mutta laajempi lukijakunta saattaa olla kiinnostuneempi joistain muista seikoista.

Kustantajalle tai rahoittajalle lähetettävän kirjaidean pitäisi sisältää tulevan teoksen alustavan synopsiksen, suunnitelman siitä, mitä teemoja kirja käsittelee ja missä järjestyksessä. Lisäksi pitäisi vakuuttavasti osoittaa, että kirjoittaja kykenee toteuttamaan ideansa – esimerkiksi tiedot aikaisemmista samantapaisista projekteista tai näyte jo kirjoitetusta teoksen osasta. Idea ei voi olla pelkkä idea, vaan siinä tulee esittää suunnitelma siitä, minkälaisella rahoituksella työ tehdään, minkälaisia aineistoja siinä tullaan käyttämään ja varmuus aineistojen saatavuudesta. Jonkinlainen aikataulu pitäisi myös hahmotella. Tässä ei kannata olla liian kunnianhimoinen, sillä aikaa kuluu todennäköisesti enemmän kuin mitä suunnitteli.

Aiemmin kirjoittamani elämäkerta ilmestyi kaksi vuotta myöhemmin kuin olin suunnitellut. Kaikki viivästymiset eivät välttämättä johdu kirjoittajasta, vaan myös vaikkapa kustannusmaailman koukeroista ja aikatauluista. Nyt ideoimani teoksen toivoisin valmistuvan vuoden 2016 alussa. Saas nähdä miten käy.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s