Uudelleenkirjoitus

Mikään teksti ei synny aivan tyhjästä, upouutena. Sen takana on aina toinen teksti, toisia tekstejä, jotka palimpsestin tapaan häämöttävät juurikirjoitetun taustalla.

Toiset tekstit voivat olla itse kirjoitettuja, mutta useimmiten ne ovat toisten kirjoittamia. Tällä en tarkoita sitä, että kirjoittamamme teksti olisi plagiaatti tai laina, vaan sitä, että toiset tekstit toimivat kirjoittamisemme inspiraationa, ajatustemme herättäjinä, kommentointiin houkuttajina tai silmiemme avaajina. Ne voivat provosoida, ärsyttää tai kiukuttaa. Tai ne voivat kiehtoa, ilahduttaa tai liikuttaa. Niiden lukeminen synnyttää halun tai tarpeen kirjoittaa.

Uudelleenkirjoitamme usein myös itse kirjoittamaamme. Artikkelin tai teoksen takana saattaa häämöttää useitakin omia tekstejämme. Alunperin vaikkapa kommenttipuheenvuoroksi, alustukseksi tai luennoksi kirjoitettu teksti jalostuu joksikin muuksi. Näin artikkelin taustalla voi häämöttää kaikuja menneistä konferensseista, seminaarihuoneista tai luentosaleista. Kaikuja, jotka ovat vain kirjoittajan itsensä – tai ehkä myös paikalla olleiden kuulijoiden – kuultavissa.

Laiskimmillaan uudelleenkirjoitus tarkoittaa sitä, että kopioimme aiemmin kirjoittamaamme tekstiä uuteen ympäristöön, luentomuistiinpanoista tai kirja-arviosta osaksi artikkelia, artikkelista osaksi teosta. Jos tämä tehdään huolimattomasti, artikkelin tai kirjan lukija saattaa törmätä häiritseviin muistutuksiin tekstin aiemmasta elinympäristöstä. ”Kuten alustuksessani aiemmin mainitsin” tai ”käsillä olevassa teoksessa” -tyyppiset ilmaukset kertovat lukijalle omien tekstien laiskasta kierrätyksestä.

Omia tekstejä voi uudelleenkirjoittaa myös hyvällä tavalla. Ne voi uudelleenajatella, uudelleenmuotoilla ja hioa osaksi uutta tekstiympäristöä, niin että saumat eivät näy. Silloin ne kertovat kirjoittajan ajattelun kehittymisestä. Tekstin taustalla häämöttää kirjoittajan tutkimushistoria kokonaisuudessaan, ei mikään yksittäinen tilanne tai julkaisu.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s