Tekstilajista toiseen

Tällä viikolla olen kirjoittanut paljon, monenlaisia tekstejä, monenlaisiin tarkoituksiin. Mieli ja kieli siirtyvät sujuvasti tekstilajista toiseen, kirjoitustyylistä toiseen, ajoittain myös kielestä toiseen.

Säätiöiden hakuaikojen umpeutuessa olen kirjoittanut sekä suositustekstejä että apurahan anomustekstejä. Apurahahakemuksen teko on aivan oma taiteenlajinsa, hyvin turhauttava sellainen, eikä siitä enempää. Suositusten teko saattaa olla lopputulokseltaan yhtä turha, mutta toki on helpompaa kehua toista tutkijaa ja tutkimusta kuin itseään ja omaa työtään.

Sama itsensä kehumisen ongelmallisuus tulee esiin silloin kun kirjoittaa työhakemustekstiä. Omat ansiot tulisi muistaa ja kirjata täsmällisesti ylös, mielellään numeromuotoisena. Tarjolla oleva merkkimäärä ei tunnu koskaan sopivalta. Joissain kohtaa omien ansioiden esittely ei mitenkään sovi annettujen merkkimäärien rajoihin. Toisissa kohdin ansioita ei tunnu löytyvän kirjattavaksi asti juuri yhtään, ja käyttämättä jää huolestuttavan paljon merkkejä.

Määrämittaisia tekstejä ovat usein myös artikkelit. Kirjoihin tai kausijulkaisuihin tulevien artikkelien merkkimäärä saattaa olla kymmeniätuhansia, jolloin on mahdollista kirjoittaa ilman merkkimäärien miettimistä. 

Mutta esimerkiksi laitoksemme Hiiskuttua-verkkojulkaisu on rajannut – oikein hyvästä syystä – merkkimäärän niin, että yhdessä tekstissä voi olla vain 2500 merkkiä. Huomasin sen rajan tulevan hyvin nopeasti vastaan, kun kirjoitin lehteen kuvausta juuri ilmestyvästä valintakoekirjastamme. Itse kirjoitin tekstiin ensin omia ajatuksiani ja siitä tekstiä jatkoi kanssakirjoittajani.

Tekstejä onkin hyvä kirjoittaa yhdessä, kuten tuossa verkkolehden artikkelissa. Jos itse ei tahdo pysyä annetuissa rajoissa, toinen saa sanoman mahtumaan tiiviimpään tilaan. Yhdessä kirjoittaen tulee valmista nopeasti. Sen huomasin tällä viikolla myös toistamiseen, kun saimme yhdessä valmiiksi myös johdantotekstin pian ilmestyvään artikkelikokoelmaan.

Olen tällä viikolla kirjoittanut myös englanninkielistä alustustekstiä, muistiinpanoja mahdolliseksi kirja-arvioksi, kommentteja esseesuorituksiin, blogiteksteihin ja tietoteksteihin, vastauksia haastattelukysymyksiin ateismista, ansiokuvauksia hr-tietojärjestelmään ypj-neuvottelujen tiimoilta, käyttäjäkokemuksia kirjaston väitöskirjoja sisältävästä viitetietokannasta, korjauskommentteja taittovaiheessa olevasta artikkelistani, muutaman facebook-päivityksen ja lukemattomia sähköpostiviestejä. 

Kaikki nuo vaativat omanlaisensa asenteen ja asennon suhteessa kieleen, kirjoittamiseen, vastaanottajaan ja tekstin tehtävään.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s