Luettua: Keskiajan litteä maa ja muita erehdyksiä

Numbers, Ronald L. (toim.): Galileo tyrmässä ja muita myyttejä tieteestä ja
uskonnosta (Galileo Goes to Jail and Other Myths about Science and Religion).
Kääntänyt Kirsi Nisula. Kirjapaja, 2015. 302 sivua.

Galilei

Ajatus tieteen ja uskonnon välillä vallitsevasta konfliktista on vaikutusvaltainen ja laajalle levinnyt katsantokanta, joka on suurelta osin
peräisin 1800-luvun lopulla julkaistuista kahdesta teoksesta: Andrew Dickson Whiten A History of the Warfare of Science with Theology in Christendom (1869) ja John William Draperin History of the Conflict between Religion and Science (1874). Teoksiin on sisäänrakennettu ajatus siitä, että uskonto – käytännössä kristinusko, kirkko tai tarkemmin katolinen kirkko – on vuosisadasta toiseen polttanut, kiduttanut ja vaientanut tieteentekijöitä ja muutoinkin hankaloittanut suuresti ja pyrkinyt estämään tieteen, erityisesti luonnontieteen kehitystä.

Ronald L. Numbersin toimittama teos Galileo tyrmässä ja muita myyttejä tieteestä ja uskonnosta kuvaa ja kumoaa 25 vaikutusvaltaista uskomusta tieteen ja uskonnon välisestä suhteesta, joista suuri osa on syntynyt juuri edellä mainituissa teoksissa. Myytin käsitettä käytetään teoksessa samalla tavalla kuin arkisessa puheessa, viittaamaan johonkin epätoteen.

Kirjan on kustantanut Kirjapaja, ja sen on rahoittanut vaikutusvaltainen Templeton Foundation, joka on myös tukenut teoksen käännöstyötä. Tämä antaisi olettaa, että teoksen lähestymiskulma olisi kristillinen tai ainakin uskontoa puolustava – joissain artikkeleissa tällaista onkin havaittavissa, mutta vain joissain.

Esipuheessa huomautetaankin kirjoittajien laajasta katsomuspohjasta: noin puolet on uskonnottomia, loput uskonnollisia hyvin eri tavoin ja eri traditioissa – tosin tämä ei yksinään hälvennä epäilyksiä artikkelien mahdollisista vinoutumista tai tendensseistä. Pääosa kirjoittajista tulee Yhdysvalloista, vaikka mukana on kirjoittajia Euroopasta ja muualtakin maailmasta. Kaikki kirjoittajat ovat arvovaltaisia ja arvostettuja tutkijoita.

Teos on kirjoitettu pääosin hyvällä ja sujuvalla yleistajuisella kielellä ja se on varustettu huolellisesti loppuviittein, lisälukemisehdotuksin, lähdeluettelolla ja hakemistolla. Nämä lisäävät artikkelikokoelman käyttöarvoa.

Myyttien kirjo

Aiemmin kannettiin huolta lähinnä siitä, miten tieteen kehitys kaventaa uskonnon vaikutusalaa ja erityisesti siitä, miten luonnontieteen tulokset – erityisesti evoluutioteoria – kyseenalaistavat Raamatun ensimmäisten lukujen paikkansapitävyyden. Aivan täysin tästä keskustelusta ei olla vieläkään päästy eroon, mutta painopiste on siirtynyt huoleen siitä, miten uskonto menneinä aikoina – ja monin paikoin vielä nykyäänkin – pyrki vastustamaan tieteen kehitystä.

Kaikkein keskeisin nykypäivän huolenaihe – ainakin suomalaisessa kontekstissa – on se, että uskonnolla tai pikemmin kirkolla yhä edelleen on vaikutusvaltaa yhteiskunnallisissa keskusteluissa ja sekulaareilla areenoilla, kuten koulujärjestelmässä tai lainsäädännössä. Tätä keskustelua ei artikkelikokoelmassa juurikaan käydä.

Teoksessa kuvattavat myytit eivät ole pelkästään vanhoja tai aikansa eläneitä. Samoja näkemyksiä saatetaan kierrättää myös nykyisissä oppikirjoissa ja tuoreessa tieteellisessä tutkimuksessa. Siksi voidaan tämänkaltaisen myytinmurtamisen nähdä tarpeellisena paitsi jokanaiselle ja -miehelle myös tutkijoille itselleen.

Esimerkkinä tällaisesta edelleen läsnä olevasta myytistä on ajatus siitä, että keskiaikaiset ihmiset uskoivat maapallon olevan litteä. Rope Kejonen kumosi muutama vuosi sitten Tieteessä tapahtuu -lehden artikkelissa ”Litteän maan myytti – tapauskertomus uskonnon ja luonnontieteen historiasta” tämän myytin hyvin vakuuttavasti ja yksityiskohtaisesti. Opiskelijoiden keskuudessa käydyn keskustelun mukaan myytti on kuitenkin tavalla tai toisella vielä vallalla vaikkapa kouluopetuksessa tai erilaisissa populaarikulttuurin tuotteissa. Myytinmurtamiselle on siis tilausta.

Osa teoksessa kuvatusta 25 myytistä onkin tällaisia vaikutusvaltaisia ja laajalle levinneitä, osa taas tuntuu vähän triviaaleilta. Jos Galileo Galilein ja katolisen kirkon välinen konflikti on keskeinen kertomus kun puhutaan uskonnon ja tieteen välisestä suhteesta, miksi tässä teoksessa tyydytään purkamaan vain yhtä myytin osaa, sitä että katolinen kirkko olisi kiduttanut Galileitä? Toki samalla paljastuu myös ainakin osaltaan se, miten monisyisestä vyyhdistä on kyse.

Osa laaja-alaisista ja vaikutusvaltaisista myyteistä, kuten ajatus siitä että katolinen kirkko olisi systemaattisesti vastustanut tieteen kehitystä, puolestaan osoittautuukin lähtökohdiltaan melko suppeaksi, esimerkiksi osaksi yhdysvaltalaista katolisuudenvastaisuutta tai jopa myytin kehittäneen Whiten kaunaksi katolilaiseksi kääntynyttä sisartaan kohtaan.

Tämänhetkinen katolisen kirkon johtaja, paavi Fransiscus vaikuttaa arvostavan tieteen saavutuksia edeltäjiään enemmän.
Tämänhetkinen katolisen kirkon johtaja, paavi Fransiscus vaikuttaa arvostavan tieteen saavutuksia edeltäjiään enemmän.


Evoluutio vs. kreationismi

Teoksessa pysähdytään peräti kuuden myytin ajaksi Charles Darwiniin ja evoluutioteoriaan. Osa myyteistä on hieman oudosti valittu ja osa oudosti kumottu, mutta selväksi tulee se, että evoluutioteorialla on keskeinen asema tieteen ja uskonnon välistä suhdetta pohdittaessa.

Osa tämän osion teksteistä on mielestäni vähän uskonnollisesti sävyttyneitä. Esimerkiksi Darwinin kristinuskoon kääntymistä kuolinvuoteella kyseenalaistetaan asettamalla tarinan lähde Lady Hope kyseenalaiseksi, mutta lopulta pyritäänkin osoittamaan, että Darwin eli hyvän kristityn elämää koko ikänsä, eikä siis tarvinnut erillistä palaamista kirkon helmaan. Eettinen toiminta sekä muodollinen kirkon hyväksi toimiminen ja myönteinen suhtautuminen pappeihin ja kirkkoon instituutiona eivät muuta sitä (esimerkiksi kirjeenvaihdosta selviävää) tosiseikkaa, että Darwin tyttärensä kuollessa menetti jumalauskonsa ja määritteli itsensä myöhemmin agnostikoksi.

Evoluutioteoria herättää vahvaa keskustelua vielä tänäkin päivänä. Esimerkiksi vuonna 2006 tehdyn, Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan vain 65 prosenttia suomalaisista uskoo evoluutioteoriaan. Tosin osasyynä saattaa olla hankalasti muotoiltu kysymys. Mutta tosiasia on, että useissa maailman maissa evoluutioteoriaa kyseenalaistetaan vahvasti ja jopa kouluissa halutaan opettaa kreationismia tai siitä johdettua älyllisen suunnittelun mallia vaihtoehtona evoluutiolle.

Se, että evoluutioteoria asemoidaan uskon asiaksi, tuntuu nykypäivänä oudolta. Kuitenkin kuvatessaan ihmisen ja eläinten alkuperää evoluutioteoria asettuu samoille alueille kuin uskontojen kertomukset ihmisen ja maailman synnystä. Useimmille uskonnollisille ihmisille ei tuota vaikeuksia yhdistää evoluutioteoria oman maailmankuvansa osaksi, mutta siinä tapauksessa, että oman uskonnon pyhiin teksteihin uskotaan kirjaimellisesti, yhdistäminen vaikeutuu tai käy mahdottomaksi.

Einsteinin jumala

Keskiajan ja uuden ajan alun luonnontieteilijät – tai luonnonfilosofit – eivät erotelleet uskontoa ja tiedettä toisistaan, eikä se siinä vaiheessa ollut mahdollistakaan. Vasta valistuksen myötä ja erityisesti 1800-luvun aikana tieteen tekeminen eriytyi omaksi ammatiksi ja irtautui teologiasta. Yhä edelleen nähdään jostain syystä tärkeänä pohtia eri tutkijoiden uskonnollista vakaumusta ja sen mahdollista vaikutusta tämän tutkimustyöhön. Näin tehdään myös tässä artikkelikokoelmassa.

Darwinin lisäksi erityisen kiinnostuneita on oltu Albert Einsteinin uskonnollisuudesta. Einsteinia on käytetty esimerkkinä niin uskonnollisten kuin uskonnottomien keskustelujen argumenteissa. Einsteinin uskonto- ja jumalasuhdetta ei tarvitse kuitenkaan arvailla, sillä hän itse määrittelee ne tarkoin ja useaan kertaan.

Einstein käytti paljon Jumalaan ja uskontoon liittyviä metaforia puheessaan. Hän ei ollut millään perinteisellä tavalla uskonnollinen tai uskonut persoonalliseen jumalaan. Einstein uskoi ”Spinozan jumalaan”, jonkinlaiseen panteistiseen jumalaan, joka näyttäytyy maailmankaikkeuden järjestyksenä ja harmoniana. Einsteinin uskonnollisuus oli ”luottamusta todellisuuden rationaalisuuteen” tai ”maailman rakennetta kohtaan tunnettua rajatonta ihailua”. Jumala ja luonto ovat tässä ajattelussa yhtä ja samaa. Tämänkaltaisia määritelmiä kaikki eivät hyväksyneet. Esimerkiksi Richard Dawkins ei pidä Einsteinin jumalaa jumalana ensinkään, eikä Einsteinin uskonnollisuutta oikeana uskonnollisuutena.

Tärkeää olisikin aina, kun keskustellaan uskonnon ja tieteen suhteista, pohtia, mitä milloinkin tarkoitetaan (tai on tarkoitettu) uskonnolla ja tieteellä. Käsitteet ovat saaneet nykyisen länsimaisen muotonsa vasta 1900-luvulle tultaessa.

Keskustellaanko näistä Suomessa?

Jotkut kumotuista myyteistä eivät suomalaisesta lukijasta näytä kovinkaan merkittäviltä. Tällainen on esimerkiksi myytiksi määritelty käsitys siitä, että ID (Intelligent Design) tarjoaa tieteellisesti pätevän vaihtoehdon evoluutioteorialle. Tällainen näkemys ei saa Suomessa laajaa suosiota. Toki on hyvä, että ID:n syntyhistoria ja vaiheet tuodaan tiiviissä muodossa esille, sillä aika ajoin tätä teemaa sivutaan eri yhteyksissä.

Sen sijaan ajatus siitä, että kreationismi olisi pääosin amerikkalainen ilmiö – kuten ID:kin – vaikuttaa äkkiseltään paikkansa pitävältä. Artikkelin esimerkit kreationismin suosiosta ja vaikutusvallasta Australiasta, Kanadasta ja Euroopasta sekä erityisesti entisistä itäblokin maista ovatkin hämmentäviä ja valaisevia.

Olisi ollut virkistävää, jos teokseen olisi – vaikkapa loppuviitteissä – tuotu esimerkkejä suomalaisista keskusteluista. Teokseen olisi myös saatettu lisätä erillinen luku suomalaisista esimerkeistä. Vai olisiko tilausta kokonaan suomalaisin voimin toteutetulle, tieteellisistä lähtökohdista lähestyvälle teokselle uskonnon ja tieteen suhteista?

Arvio on julkaistu myös Agricolan arvostelupalvelussa

Mainokset

One thought on “Luettua: Keskiajan litteä maa ja muita erehdyksiä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s