Onko ateismi uskonnotonta?

Olen tässä blogissa aiemmin kirjoittanut kohdennetusti kirjoittamisesta ja lukemisesta, en niinkään tutkimuksellisista asioista – vaikka ei niitä oikeastaan voi pitää irrallisena kirjoittamisesta ja lukemisesta. Uskontotieteellisiä tekstejä olen julkaissut yhteisblogissa Uskontotiedettä Turun yliopistossa. Tästä lähin kirjoitan tähän Nostetaan teksti pöydälle -blogiin myös itseäni tutkimuksellisesti kiinnostavista teemoista.

Ensimmäisenä käsittelen uskonnottomuuden teemaa, joka itseäni pohdituttaa erityisesti sukupuolen näkökulmasta ja joka on varsinkin uskontososiologian piirissä kasvava tutkimusteema. Aihetta käsiteltiin myös toukokuun lopulla Tartossa järjestetyssä Old Religion New Spirituality -konferenssissa.

Kiinnostavaa tietoa ja uutta ymmärrystä sain tsekkiläisen Zdeněk R. Nešporin sekä virolaisen Atko Remmelin alustuksista, jotka käsittelivät ao maiden tilannetta ateismin, uskonnottomuuden ja henkisyyden näkökulmista.

 Zdeněk R. Nešpor Tsekin tasavallasta 
Erityiseksi Tsekin ja Viron uskonnottomuuden – esimerkiksi Suomeen verrattuna – tekee se, että ateismi oli kummassakin maassa vuosikymmeniä oikea, valtion hyväksymä ja edistämä maailmankatsomus. Se jätti jälkensä niin uskonnollisuuteen kuin ateismiinkin.

Neuvostoliiton romahduksen jälkeen itäblokin maissa koettiin uskonnollisen vapautumisen aalto, mutta kuluneen neljännesvuosisadan aikana tilanne on tasaantunut ja erityisesti Tsekin tasavalta ja Viro – muutamien muiden maiden ohella – ovat leimautunee uskonnottomiksi maiksi. Kumpikin valtio kilpailee sarjassa ”maailman sekulaarein maa”. 

Sekä Tsekin tasavallassa että Virossa perinteisten kirkkojen jäsenmäärä on ennätysmäisen alhainen. Uskonnottomuus on normaali olotila ja ihmiset ovat ylpeitä ateismistaan. Mutta mielenkiintoisesti ateismi tarkoittaa tarkalleen ottaen kriittisyyttä suhteessa institutionaalisiin uskontoihin ja niiden jumaliin. Käytännössä siis ei kuuluta kirkkoon, eikä uskota kristinuskon Jumalaan. Monenlaisiin muihin asioihin sen sijaan saatetaan uskoa ja uskotaankin.

  

Valtaosa tsekeistä on ylpeä ateismistaan, mutta uskoo silti monenlaisiin yliluonnollisiin asioihin tai kansanomaisen uskonnollisuuden muotoihin, kuten amuletteihin, astrologiaan, ennustajiin tai parantajiin. 

Yksi selitys tälle on se, että kommunistihallinnon aikana virallinen, institutionaalinen uskonnollisuus oli valvottua ja alistettua, mutta hallinto ei kiinnittänyt huomiota yksityiseen, ei-kirkolliseen henkisyyteen. Näin monenlaiset yksityisen ja arkisen elämän uskomukset säilyivät elinvoimaisina. Muitakin syitä löytyy seuraavassa,  Zdeněk R. Nešporin diassa:

Syitä tsekkien uskonnottomuudelle   

Atko Remmelin alustuksessa tarkasteltiin Viron tilannetta, jossa uskonnottomuudesta on tullut normaalitilanne. Entisten arkkivihollisten, Venäjän ja Saksan, tilalle on noussut kristinusko. Viro määrittelee itsensä maailman sekulaareimmaksi kansaksi ja kokoaa – ainakin tämän konferenssin perusteella – laajoja kyselyaineistoja väitteen tueksi.

 Tutkija Atko Remmel Tarton yliopistosta 
Atko Remmel kuvasi virolaisten uskontosuhdetta: Virolaisessa julkisuudessa uskonto on miltei kokonaan näkymätön. Yksityisissä keskusteluissa uskonnosta on tullut tabu. Neuvostoliiton ajalta on myös periytynyt uskonnon lukutaidottomuus. Kouluissa ei järjestetä uskonnonopetusta. Yhä suurempi joukko virolaisista ei tunne tai ole tavannut uskonnollisia ihmisiä.

Mielenkiintoisia olivat Remmelin huomiot kielen maallistumisesta, siitä, miten uskontoon liittyvien sanojen uskonnolliset merkitykset katoavat. Kirkko viittaa enää tietynkaltaisiin rakennuksiin, ei ihmisyhteisöön. Pyhä merkitsee työstä vapaata päivää. Uskonnollisuuteen liittyvillä sanoilla on negatiivisia konnotaatioita ja ne liitetään vaikkapa tietämättömyyteen, aivopesuun tai yksinkertaisuuteen. 

Atko Remmelin mukaan uskonnonvapauden negatiivinen puoli, vapaus uskonnosta, on Virossa hyvin taattu.

Ateismi on käsite, johon suuri osa virolaisia liittää itsensä, mutta se kattaa alleen laajan käsitteellisen alueen – muita käsitteitä, kuten agnostisismi ei ole käytössä. Tsekkiläisten tapaan, virolaisetkin ateistit uskovat usein henkiparantajiin,ennustajiin, eläinten sielun tai kasvien hengen olemassaoloon. Ihmisen kuolemattomaan sieluun he eivät usko. 

  

Näissä alustuksessa ei käsitelty ateismin sukupuolittuneisuutta, joten olisikin erittäin kiinnostavaa nähdä vaikkapa tilastoja, joissa sukupuoli olisi otettu huomioon. Vaihtoehtoiseen henkisyyteen kuuluvat ilmiöt, joihin virolaiset ja tsekin laajasti uskovat, ovat useimmissa tutkimuksissa juuri sellaisi! Joihin naiset uskovat miehiä useammin. Pitääkö tämä paikkansa myös Tsekin ja Viron kentässä vai kulkeeko siellä sukupuoliero jossain muussa kohdin?

Mainokset

One thought on “Onko ateismi uskonnotonta?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s