Agora-luento islamista ja kohtalosta

Kesäkuun puoliväliin siirretty Aboagora on jo kuutena kesänä ilahduttanut kuulijoitaan tiedettä ja taidetta yhdistämällä ja ajoin jopa törmäyttämällä. Konsepti on yksinkertainen mutta toimiva: eri alojen tutkijat ja taiteilijat käsittelevät työpajoissa yhdessä ja erikseen vuoden teemaa. Katsojat nauttivat ja tulevat paikalle vuosi toisensa jälkeen.

Kaikille avoimiin Agora-luentoihin on saatu suuria ja merkittäviä nimiä: Dan Sperber, Gianni Vattimo, Peter Greenaway ja monet muut. Tämän vuoden tunnetuin nimi taisi olla Pekka Haavisto. Tänä vuonna myös alkoi uusi kolmivuotinen sykli, jonka aikana käsittelyyn tulevat kolme skandinaavisen mytologian naisjumalatarta, nornia, jotka kantavat vastuuta niin ihmisten kuin jumalten kohtaloista. Tänä vuonna tarkastelussa oli norneista ensimmäinen: Kohtalo/Fate/Urðr. 

Itse pääsin tänä vuonna paikalle vasta viimeiseen Agora-luentoon, jonka piti islamin tutkimuksen professori Riem Spielhaus otsikolla ”Heritage, destiny and free will: European Muslims struggling with fate”.


Spielhausin mukaan muslimille kohtalon käsite on hankala. Kaikki on kirjoitettu jo ennen aikojen alkua, aikana ennen aikaa. Ja mikä on kirjoitettu, sitä ei voi muuttaa. Jumala, Allah tietää mikä ihmiselle on parasta, sillä hän näkee maailmasta kokonaiskuvan, kaikki näkökulmat. Ihmisen käytössä on vain kapea, oma perspektiivi. 

Allahin aikaperspektiivi on ikuisuuden näkökulma, jota ylläolevassa diassa näkyvä päättymätön silmukka edustaa. Ihmisen aika sen sijaan on rajallinen, sillä on alku ja loppu, kuten dian silmukan yllä ja alla olevat viivat osoittavat. Ihmisen on sopeuduttava omaan kohtaloonsa, vääjäämättä edessä olevaan kuolemaan.

Kaikki on kirjoitettu jo ennen aikojen alkua – tästä näkökulmasta käytetään predestinaation, ennaltamääräytymisen käsitettä – eikä ihminen voi kohtalolleen mitään. Paitsi rukoilla. Rukouksessa voi kohdata jumalansa ja pyytää tältä apua, tukea, johdatusta, itselleen tai läheisilleen. Islamissa ei siis tarvitse täydellisesti alistua olemassaolevaan tilanteeseen.

On paljon asioita, joihin ihminen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa, mutta syntymänsä olosuhteisiin – perheeseen, maahan, ajankohtaan, sosiaaliekonomiseen tilanteeseen – hän ei voi vaikuttaa. Mitta ihminen voi pyrkiä toimimaan niin, että ylittää niitä esteitä tai rajoituksia, joiden eteen on joutunut. Tekee omasta ja läheistensä puolesta sen minkä pystyy.

Spielhaus kertoo, että vaikeissa olosuhteissa eläviä muslimeja – esimerkiksi Euroopassa syrjittynä vähemmistönä eläviä, maasta toiseen ajettavina pakolaisina tai sotaa käyvissä maissa – ainakin tulisi lohduttaa se ajatus, että Allah asettaessaan ihmisen johonkin tilanteeseen, antaa myös voimaa kohdata se. Sama ajatus on kristinuskossa, jossa katsotaan, ettei Jumala anna ihmiselle raskaampaa taakkaa kuin mitä tämä jaksaa kantaa.

Tosin katsottaessa uutiskuvia mereen hukkuvista ja rannoille ajautuvista lapsista ja aikuisista tätä on vaikea uskoa.

Spielhaus pohtii samaa. Hänen mukaansa Allah haluaa jostakin syystä muslimit tällaiseen syrjittyyn ja marginaaliseen tilanteeseen. Mikään ei tapahdu vastoin Jumalan tahtoa. Mutta miksi? Sitä ei ihminen kapeasta näkökulmastaan katsoen voi tietää. Samankaltaisella tavalla kohtaloon alistutaan myös kristinuskossa, jossa vaikkapa kuolinilmoituksessa saattaa lukea: ”Herra antoi, Herra otti. Kiitetty olkoon herran nimi.” Tai: ”Tutkimattomia ovat Herran tiet.” 

Niin kristityn kuin muslimin keinot vaikuttaa kohtaloonsa ovat samat: rukoile ja tee työtä. 


Spielhaus kuvasi esimerkkien avulla uskomusta, että joskus epäonni avaa uusia ovia – yhden oven sulkeutuessa toinen avautuu ja ihminen saattaa rakentaa elämänsä ja uransa aivan uudella, odottamattomalla tavalla tai suunnassa.

Siksi huonoissakaan olosuhteissa ei saa jäädä surkuttelemaan kohtaloaan, vaan pitää tehdä velvollisuutensa ja huolehtia toisista.

Hän kertoi myös esimerkkejä nuorista eurooppalaisista muslimeista, jotka luovat taidetta, musiikkia, teatteria ja sarjakuvia uusista näkökulmista ja uusilla tavoilla. Näin Eurooppaan on rakentumassa uudenlaisia taiteen muotoja – esimerkkinä Tšehovin Kirsikkapuisto, jota Berliinissä esitetään turkkilaistaustaisesta näkökulmasta. 

On kehittymässä myös uudenlaisia tapoja olla muslimi: muslimifeministi, -demokraatti, -taiteilija, -akateeminen. On syntymässä uudenlaisia eurooppalaisia muslimi-identiteettejä. Esimerkkinä Datteltäter-YouTube-kanava, jossa taistellaan huumorin keinoin Isisiä vastaan – muunlainen taistelu tai argumentointi ei ole mahdollista. Tai nuoren musliminaisen nimeltä Tuffix sarjakuvat, jotka haastavat perinteistä kuvaa alistuvasta musliminaisesta ja rakentavat uutta vahvan naisen kuvaa. 


Spielhaus oli vangitseva puhuja rauhallisella äänellään, harkituilla sanavalinnoillaan, kauniilla ilmaisuillaan. Vaikka käsiteltävä aihe oli raskas, häntä oli ilo kuunnella.

Aboagoran tilaisuuksista poistuu aina virkistyneenä ja uutta oppineena. On tunne, että on voinut olla läsnä jossain erityisessä.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s