Journalismista ja etiikasta

Perjantai-iltana 3.3.2017 lähetetty Perjantai-niminen ohjelma sai niin uskontotieteilijän kuin feministin minussa kihisemään kiukusta. En ollut ainoa kiukustunut. Ohjelman teemana oli yliluonnollisuus, mutta pääosan sai se ylimielinen ja seksistinen tapa, jolla ohjelman juontajat ja ainoa mieshaastateltava suhtautuivat naispuolisiin haastateltaviin, jotka edustivat toisenlaista maailmankuvaa, toisenlaisia tiedon ja tietämisen määrittelyjä, ja ylipäätään naiseutta. 

Kirjoitimme tänään yhdessä tutkija, lehtori, VTT Susanne Ådahlin kanssa alla olevan kirjeen YLEn ohjelmasta vastaavalle tuottajalle. Keskitymme siinä nimenomaan ohjelmassa esiintyneeseen seksismiin ja journalistin etiikan vastaisiin asenteisiin ja tekoihin. Se, miten ohjelmassa käsiteltiin uskontoa (henkisyys, yliluonnollisuus) ja tiedettä, on oma juttunsa.

Avoin kirje Yleisradiolle koskien 3.3.2017 Perjantai-ohjelmaa

Journalistin eettisissä ohjeissa sanotaan muun muassa seuraavaa: ”Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.”

Valitettavasti 3.3.2017 TV1:ssä lähetetyssä Perjantai-ohjelmassa tuotiin nimenomaan sukupuoleen että vakaumukseen liittyviä seikkoja esiin asiaankuulumattomasti ja halventavasti. Ohjelman teeman, yliluonnollisen, käsittely oli hyvin asenteellista, haastateltavia nöyryytettiin ja asian käsittely pikemmin hämärsi ilmiön ymmärtämistä kuin edisti sitä.

Toimittajat Pekka Vahvanen ja Sean Ricks kohtelivat naispuolisia haastateltaviaan Susanna Tannia, Harriet Piekkolaa ja Ishtar Mariaa halveksien ja vähätellen. Näin he myös viestivät katsojille pitävänsä edellä mainittujen haastateltavien vakaumusta, maailmankuvaa sekä ammatinharjoittamista valheellisena, epäuskottavana ja naurettavana. Kysymmekin, pitääkö YLE tai Perjantai-ohjelman vastaava tuottaja journalistin etiikan mukaisena sitä, että jos haastattelija ei jaa haastateltavansa maailmankuvaa, hänellä on oikeus pilkata sitä? Tutkijan etiikan mukaista se ei missään nimessä ole.

Lisäksi haastattelijat käyttäytyivät avoimen seksistisesti. Tämä näkyi esimerkiksi haastattelijan viittauksissa yhden haastateltavan aikaisempaan esiintymiseen Playboy-lehdessä. Haastateltavan historialla mallina ei ole mitään tekemistä ohjelman teeman kanssa. Sen sijaan syntyi vaikutelma, että miestoimittajat kyseenalaistivat haastateltavan naisen pätevyyden toimia elämässään uskottavana ammatinharjoittajana, koska hän oli toiminut valokuvamallina. Vielä tätäkin enemmän seksistisenä ja asiattomana voidaan pitää haastattelijan viittauksia potenssilääkkeisiin ja siihen, että haastateltavan hoitotyö sisältäisi seksuaalisia palveluja.
Ohjelmaan oli rakennettu ikivanha asetelma: järkevät ja tieteeseen uskovat miehet vs. tunteelliset ja vedätettävät naiset. Toimittajien puolueellisuus ja asenteellisuus näkyivät esimerkiksi tavassa, jolla he asettautuivat samalle puolelle yhden haastateltavan, fysiikan professori Kari Enqvistin kanssa, eivätkä kyseenalaistaneet hänen näkemyksiään. Enqvist sai rauhassa kertoa mielipiteitään, eikä häntä keskeytetty, kuten kävi toisten haastateltavien kanssa. 

Jos ohjelmaan oli tarkoitus saada argumentointia yliluonnollisista tai parapsykologisista kysymyksistä, niin ainakaan Enqvist ei tässä ohjelmassa tämän alan asiantuntijaksi esittäytynyt. Lopputulos oli, että syntyi iltapäivälehtimäistä ”musta-tuntuu-journalismia”, eli koko ohjelmalta putosi pohja. Jos toimittajat olisivat perehtyneet aiheeseen paremmin, niin asiantuntijoita olisi ollut helppo löytää, tai suomalaisten yliluonnollisia kokemuksia tutkinut Jeena Rancke olisi voitu nostaa yleisön joukosta näkyvämpään asiantuntijan rooliin.

Mielestämme tämänkaltainen asenteellisuus ja alatyylisyys ei mitenkään sovi YLEn sivistys- tai tiedonvälitystehtävään, saatikka palvele katsojia. Vai onko YLEssäkin siirrytty trumpilaiseen “pukuhuonejournalismiin”? Ohjelmasta vastaavilta tahoilta kysymme: Vastaako ohjelma Ylen tavoitteita puolueettomasta ja kiihkottomasta tiedonvälityksestä ja edustaako ohjelma Yleisradion käsitystä hyvästä journalistisesta etiikasta?

Viikkoa ennen naistenpäivää saimme taas yhden osoituksen siitä, että feminismillä on edelleen paljon tehtävää Suomessa – ja Ylessä.

Kunnioittaen
Susanne Ådahl, VTT, lektor, Humak, Helsingfors
Tiina Mahlamäki, FT, dosentti, Turun yliopisto

Mainokset

4 thoughts on “Journalismista ja etiikasta

  1. Kiitokset, että puutuitte asiaan. Katsoessani ohjelmaa päässäni pyörivät juuri nuo asiat, joihin tarkasti ja täsmällisesti puutuitte. Kokonaan oma ongelmansa on vielä itse aihe, yliluonnollisuus, jonka ohjelma suorastaan häpäisi. Meitähän on vaikka miten paljon ihan täyspäisiä, oppineita, sivistyneitä ihmisiä, jotka omasta kokemuksestaan tietävät, että maailmassa, onneksi, on muitakin kuin Kari Enqvistin ja mustavalkoisen toimittajakaksikon ilmoittamia tai havaitsemia ulottuvuuksia. Pidän suorastaan pelottavana ihmistä, joka ilmoituksensa mukaan ei ”usko” mihinkään eikä ”näe” mitään eikä anna pilkkaamatta muidenkaan uskoa tai nähdä.
    Parempia aikoja odotellessa.

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos ajatuksistasi tuestasi. Olen samaa mieltä, että ohjelman suhde yliluonnolliseen on myös erittäin ongelmallinen. Tuossa vastineessa keskityimme vain asioihin, jotka ovat journalistin etiikan vastaisia. Suhteesta yliluonnolliseen tuossa ohjelmassa ja muutenkin kirjoitan myöhemmin tässä blogissa. Aihetta käsitellään myös tutkimushankkeeni blogisivustossa: kuviteltutieto.wordpress.com

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s