Mieltä osoittamassa

#stopdeportions

Tultuani sunnuntaina kotiin juhannuksenvietosta luin Facebookista, että kotikaupunkini Raision poliisilaitokselle oli aamulla varhain kutsuttu nuori turvapaikanhakija. Hänen saattajaansa ei ollut päästetty hänen seuraansa, eikä hänen asianajajallaan ollut mahdollisuutta tulla sunnuntai-aamuna paikalle. Naisen kännykkä otettiin pois ja hänet siirrettiin Turun poliisilaitokselle säilöön. Kun hän sai kännykkänsä takaisin, hän lähetti lohduttoman viestin: hänet karkotettaisiin Irakiin seuraavana päivänä.

Luin tapahtuneesta hänen saattajanaan olleen henkilön julkisesta päivityksestä, joten pidin tietoa luotettavana ja järkyttävänä. Samaa karkotuspäätöstä käsitteli myös Stop Deportations -yhteisön sivuilla maanantaina julkaistu blogiteksti. Nainen oli selvästi joutumassa hengenvaaraan, jos hänet lähetettäisiin Irakiin.

Suomesta kuljetetaan käännytyspäätöksen saaneita turvapaikanhakijoita kotimaihinsa tuon tuosta. Osa käännytyspäätöksistä on varmaankin oikeita, mutta osa selvästikään ei. Tämä kuului jälkimmäiseen kategoriaan. 

Suomalaiseen, länsimaiseen, inhimilliseen oikeustajuun ei sovi ajatus siitä, että nuori nainen lähetetään yksinään maahan, jossa häntä uhkaa vaino tai hengen menetys. Eikä ajatus siitä, että hänet erotetaan äidistään ja sisaruksistaan, eikä siitä (kuten myöhemmin kuulin), että hänet erotettiin myös henkilöstä, jonka kanssa hän oli avioitumassa.

Useimmiten olen reagoinut Suomen hallituksen, eduskunnan tai Migrin ihmisoikeuksia loukkaaviin päätöksin lähettämällä avustuksen SPR:n katastrofirahastoon tai ryhtymällä jonkun ihmisoikeuksia ajavan järjestön kuukausilahjoittajaksi. Olen allekirjoittanut vetoomuksia, lähettänyt päättäjille viestejä ja levittänyt tietoa. 

Tänäänkin lähetin ensin viestin Paula Risikolle ja Päivi Nergille. Mutta se ei mielestäni nyt riittänyt, jokin raja oli ylittynyt. Nyt halusin toimia konkreettisemmin. Siksi otinkin nopeasti vastaan messengerissä tarjotun mahdollisuuden lähteä mukaan järjestämään mielenilmausta. Aikaa oli vähän, mutta viestit kulkivat nopeasti Messengerissä. Milloin? Missä? Miten?

Ajoitimme mielenilmauksen alkamaan samaan aikaan kun pakkokäännytystä vastustavat mielenosoittajat kokoontuivat Helsingin lentoasemalle. Siihen oli pari tuntia aikaa. Äkkiä piti saada aikaan Facebook-tapahtuma, jotta tietoa voisi levittää. Kuuliaisina kansalaisina halusimme tehdä asian oikein, joten ryhdyin lisäksi täyttämään poliisi.fi-sivustolta löytyvää julkisesta kokoontumisesta ilmoittavaa lomaketta. 

Lomake olisi oikeastaan pitänyt täyttää vähintään kuusi tuntia ennen tapahtumaa, mutta nyt oli pakottava tarve kokoontua nopeasti, joten puolentoista tunnin varautumisaika sai riittää. Lomakkeeseen olisi pitänyt kirjata myös järjestyshenkilöitä, mutta ajattelimme pärjätä ilmankin. Ketään järjestyksenvalvojakortin hankkinutta ihmistä ei löytynyt, emmekä odottaneet reilun tunnin varoitusajalla kovin suuria kansanjoukkoja tai järjestyshäiriöitä tilaisuuteemme. 

Lomake oli selvästi otettu vastaan, sillä poliisiauto ajoi muutaman kerran mielenilmauksen ohi tarkkaillen tilannetta. Mutta pieni ja rauhanomainen kokoontumisemme ei edellyttänyt partioauton pysähtymistä tai poliisin puuttumista asiaan. Päivystin myös koko ajan puhelinta siltä varalta, että heillä olisi ollut asian johdosta kyseltävää.

Mielenilmaus keräsi lyhyestä varoitusajasta huolimatta kaikkiaan noin kolmisenkymmentä osallistujaa. Paikalle tuli myös toimittaja. Tilaisuudessa pidettiin kaksi puheenvuoroa ja annettiin yleisölle mahdollisuus tehdä kysymyksiä ja kommentoida tapahtunutta. Myös suuri banderolli onnistuttiin hankkimaan paikalle, jotta ulkopuolisetkin näkivät, millä asialla olimme. 

Mielenilmaisu olikin mielestäni onnistunut. Vaikka tiedostimme, ettemme pystyneet vaikuttamaan itse karkotukseen, saimme mahdollisuuden ilmaista näkemyksemme ja pohtia muitakin vaikutuskeinoja. Tiesimme, että myös karkotettava nainen saisi kuulla tuestamme.

Mielenosoituksen yhteydessä puhui päivityksellään tilanteen julkiseksi tehnyt Linda Bäckman, joka kertoi Laran tilanteesta ja siitä, miten käännytyspäätös tehtiin. Toiminta oli niin nopeaa ja sijoitettu pyhäpäivälle, muslimien suurimman Eid-juhlan aikaan, joten asianomaisten tahojen oli vaikea reagoida. Hän kertoi, ettei ollut iltapäivän jälkeen saanut Laraan yhteyttä.


Nana Blomqvist puolestaan puhui laajemmin turvapaikanhakijoista, käännytyspäätöksistä ja erityisesti naisten asemasta. Seuraava teksti on koostettu hänen päivityksestään:

Järjestimme tämän mielenilmauksen siksi että eilen Lara-niminen irakilainen nainen otettiin poliisn säilöön, jotta hänet käännytettäisiin tänään. […] Suomessa, pakolaissopimuksissa tunnistetaan huonosti naisten ihmisoikeudet ja tarpeet suojaan. Esimerkiksi kunniaväkivallan uhan alla oleva nainen joutuu yksilöllisesti todistamaan, että valtion omat turvatoimet eivät suojaa häntä, jotta hänelle voisi myöntää turvapaikkaa.

Tänään karkoitettava irakilaisnainen Lara voi hyvinkin olla esimerkki siitä, miten Suomi ei tunnista naisten tarvetta suojaan.

Suomessa on puhuttu liian vähän naisten oikeuksista turvapaikkamenettelyssä. Miehistä on puhuttu enemmän, mikä todennäköisemmin johtuu siitä, että 2015 tulleista turvapaikanhakijoista 80 % oli miehiä. Naisten oikeuksista on puhuttu liian vähän!


Mielenilmauksen jälkeen saimme lukea, että Laran käännytystä ei ollut toimeenpantu, vaan hänet oli siirretty lentokoneesta säilöönottoyksikköön. Tilanne siis jatkuu edelleen.

Mielenilmaukset, vetoomuksien allekirjoittaminen, viestit ministereille, kansanedustajille, viranomaisille, lentoyhtiöille ja muille mahdollisille tahoille, median läsnäolo ja viestintä, tiedon jakaminen ja muut vastaavat keinot voivat aidosti vaikuttaa asioihin. Jokainen voi tehdä jotain, eikä koskaan voi tietää, mikä teko on se, joka saa aikaan toivotun lopputuloksen. 

Ajattelen lämmöllä sitä naista, joka tuossa pakkokäännytettäviä kuljettaneessa lentokoneessa nousi ennen koneen lähtöä ylös, vastustaen sitä, että lennolla oltiin kuljettamassa ihmisiä vastoin heidän tahtoaan ja pyrki pääsemään lentokapteenin puheille. 

On tilanteita, joissa pitää nousta ylös ja osoittaa, että ei hyväksy sitä, mitä on tapahtumassa.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s