Ajatukset harhailevat konferenssissa

[Kuvien yleisö tai esiintyjät eivät liity tekstiin]

Tieteelliset konferenssit koostuvat kahdenlaisista osioista: Keynote-puheenvuorot tai plenaryt ovat konferenssien pääesiintyjiä, joita oletetaan kaikkien osallistujien tulevan kuuntelemaan. Lisäksi on johonkin teemaan tai aiheeseen keskittyviä paneeleita tai sessioita, joita voi olla samanaikaisesti lukuisia ja joissa on 3–5 esiintyjää, joista kukin pitää noin 20 minuutin puheenvuoron.

No, onhan konferensseissa se kolmaskin osio: kahvitauot, lounastauot, väliajat, vastaanotot ja konferenssi-illallinen.


Konferenssien pääesiintyjät

Konferenssien keynote-puheenvuorojen aikana ei ole mitään muuta ohjelmaa. Ylipäätään, kun konferensseja aletaan suunnitella ja rakentaa, ensin päätetään konferenssin teema ja sen jälkeen päätetään keynote-puhujat – tai aletaan miettiä, keitä pyydetään pääpuhujiksi. Konferenssimatkaa ryhdytään useimmiten suunnittelemaan jo näiden kahden tiedon pohjalta.

Useimmiten puhujiksi valikoituu pitkän linjan tutkijoita, joiden nimi on suurimmalle osalle tuttu. On suuri kunnia nuoremmalle tutkijalle tulla kutsutuksi keynote-puhujaksi. Alustukset ovat normaalia pidempiä ja kestävät 45–60 minuuttia ja niitä seuraa noin puolen tunnin pituinen yleinen keskustelu, jossa yleisö voi esittää kysymyksiä ja kommentoida kuulemaansa puhetta. Yleensä yhtenä konferenssipäivänä on yksi keynote-esitys.


Hyvät tai tunnetut pääpuhujat vetävät yleisöä. Olen itsekin odottanut innokkaana vaikkapa Tanya Luhrmannin, Dan Sperberin, Bruno Latourin tai Carlo Ginzburgin luentoja. Joskus odotukset ovat täyttyneet, joskus ei. Se, että voi kuunnella taitavaa, viisasta, oppinutta ja karismaattista esiintyjää, on ilo. Se on parhaimmillaan virkistävää ja ajatuksia herättävää. Se muistuttaa siitä, miksi tätä työtä teemme.

Mutta on myös keynote-puhujia, jotka ovat pettymyksiä. He saattavat puhua sekavasti tai mumisten, heidän paperinsa saattaa olla sekava ja epäjohdonmukainen tai aiheensa nyt vain sellainen, että se ei siinä kohtaa kiinnosta.

Lisäksi pitää huomauttaa, että pitkä puheenvuoro, johon ei ole liitetty selventäviä power point tai prezi-dioja on usein hankala seurata. Jos ajatukset lähtevät harhailemaan tai jos meinaa nukahtaa, diojen nimistä, termeistä tai ajatuksista saa kiinni ja voi havahduttuaan jatkaa sujuvasti kuuntelua. Mutta ilman dioja tämä voi olla hankalaa, jos kyseessä ei ole hyperkarismaattinen puhuja, jonka jokaista sanaa kuuntelee herkeämättä. Useimmat puhujat – vaikka miten viisaat ja oppineet – eivät ole sellaisia.

Siksi keynote-luentojen kuuntelijat –ne jotka eivät tosissaan keskity kuuntelemaan –  selaavat konferenssin ohjelmaa koittaen päättää, mihin sessioon seuraavaksi osallistuisi, vastaavat sähköposteihin, selaavat facebookia, kirjoittavat hakemuksia rahoittajille, oikolukevat omia tekstejään tai viimeistelevät omaa alustusta tai sen dioja. Jotkut torkkuvat.

Sessiot

Sessiot tai paneelit voivat olla etukäteen suunniteltuja, jolloin esiintyjät tuntevat toisensa ja toisensa työt – tai ainakin tekevät itse tutkimusta samasta aihepiiristä –, joten he tietävät, mistä milloinkin puhutaan ja heillä on aina hyviä, joskin vähän sisäpiirimäisiä, kysymyksiä esitettäväksi puhujalle.

Useimmiten konferenssiin haluava lähettää abstraktin tulevasta alustuksesta konferenssin järjestelytoimikunnan arvioitavaksi. Jos abstrakti hyväksytään ohjelmaan, sen ympärille pitää alkaa kirjoittaa itse alustusta. Yleensä alustukset ovat 20 minuuttia pitkiä ja niitä seuraa 10 minuutin aika kysymyksille ja keskustelulle. Muitakin mahdollisuuksia on.


Yksittäiset alustukset kootaan 3–5 paperin ryhmiin niin että muodostuu jonkinlainen löyhä kokonaisuus. Näin voi joutua ryhmään, jonka muut jäsenet tekevät jotain aivan muuta kuin itse, mutta voi myös päästä ryhmään, joka on inspiroiva ja uusia ideoita tarjoava.

Temaattisissa sessioissa esitettyjä alustuksia voi myöhemmin jalostaa julkaistavaksi yksittäisinä artikkeleina, teemanumeroina tai artikkelikokoelmana. Näin sessiot ja alustukset konferenssissa voivat johtaa monenlaisiin uusiin avauksiin, projekteihin ja hankkeisiin.

Tauot

Kaikkein hedelmällisimpiä tilanteita ja tilaisuuksia konferensseissa ovat erilaiset tauot. Usein konferenssimaksu kattaa pari kahvitaukoa päivässä ja konferenssin avajaispäivän päättävän vastaanoton, joskus myös päivittäiset lounaat. Lisäksi konferenssien toiseksi viimeisenä iltana on konferenssi-illallinen, joka pitää maksaa erikseen – ja usein omasta pussista, sillä esimerkiksi yliopisto tai matkastipendejä myöntävä taho ei yleensä halua kustantaa rahoitettavansa ruokailua tai viininlipitystä.

Lisäksi konferensseissa saattaa olla erilaisia kirjanjulkaisutilaisuuksia tai kustantajien sponsoroimia vastaanottoja sekä loputtomasti kokouksia. Jos illalla ei ole mitään ohjelmaa, osallistujat lähtevät yhdessä illalliselle tai baariin jatkamaan keskusteluja pikkutunneille asti.


Mutta nuo vapaahetket, jossa syödään ja juodaan, ovat konferenssien helmi, henkireikä ja ydin. Niiden aikana saman alan tutkijat tapaavat tuttuja, tutustuvat uusiin ihmisiin, ystävystyvät, verkostoituvat ja puhuvat puhumasta päästyään omaan tutkimukseensa, tieteenalaansa tai opinahjoonsa liittyvistä kysymyksistä. Tai jostain aivan muusta.

Akateeminen maailma on nimenomaan verkostoitumista. Tällöin henkilöt, jotka ovat tuttuja vain nimenä tai artikkelien ja kirjojen kirjoittajina, saavat kasvot ja persoonan, minkä jälkeen heitä voi lähestyä ehdotuksilla yhteistyöhankkeista ja pyynnöillä suosituksista.

Kun käy samoissa konferensseissa vuodesta toiseen, nämä suuret ja hälisevät tilaisuudet ovat täynnä iloisia jälleennäkemisiä, innostuneita keskusteluja ja uuden oppimista. Mutta tärkeintä on, että konferenssin järjestäjät huolehtivat siitä, että säännöllisin väliajoin on tarjolla kahvia.

Konferenssikokemuksen kannalta tärkeitä elementtejä ovat myös hotellin taso ja sen sijainti suhteessa konferenssipaikkaan sekä hotelliaamiainen.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s