Mikä ihmeen dosentti?

Dosenteista liikkuu monenmoisia käsityksiä, eivätkä ne kaikki ole kovin mairittelevia. Monet eivät tiedä, mitä dosentin nimike tarkoittaa, ja vieraille kielille sitä on vaikea tai mahdoton kääntää (poislukien Saksan Privatdozent, joka tarkoittaa kutakuinkin samaa).

Viime vuodet Suomessa valtaa pitänyt hallitus on tullut tunnetuksi muun muassa asenteista, jotka eivät arvosta akateemista koulutusta, tieteellistä tutkimusta tai asiantuntijuutta. Pääministeri Juha Sipilä puuskahti ”kaiken maailman dosenteista”, jotka käskevät tekemään joitain asioita ja kieltävät tekemästä joitain toisia. Myöskin hallituksen aiempi ministeri Alexander Stubb – itsekin tohtoriksi väitellyt – sanoi lukevansa mielummin ulkoasiainministeriön virkailijoiden (kuivia) mietintöjä kuin kuuntelevansa jotain ”päivystävää dosenttia”.

Päivystävä dosentti on useimmiten halveksuvassa tarkoituksessa esitetty sanapari sellaiselle tutkijalle tai akateemisesti koulutetulle henkilölle, joka vastaa myönteisesti toimittajien kutsuun lyhyelläkin varoitusajalla, joka antaa lausuntoja kysytystä, ajankohtaisesti kiinnostavasta asiasta tai kertoo näkemyksensä kulloinkin käsiteltävästä aiheesta sujuvasti ja ymmärrettävästi, melko lyhyin virkkein, jotka mahtuvat sujuvasti nopeaan uutisvirtaan.

Kun toimittajat ovat löytäneet tällaisen aarteen, he mieluusti ottavat tähän yhteyttä uudelleen, jolloin mediaa seuraavalle tulee mielikuva, kuin aina kysyttäisiin siltä yhdeltä ja samalta ”päivystävältä dosentilta”.

Tässä kohtaa toki yhtäältä toimittajat voivat kysyä myös vähemmän tutuilta ja tunnetuilta tutkijoilta asioita ja toisaalta tutkijoiden tulisi useammin vastata myönteisesti median lyhyellä varoitusajallakin tulevaan kommentointipyyntöön ja pyrkiä ilmaisemaan näkemyksensä sujuvasti, ymmärrettävästi ja melko lyhyesti.

Dosentit voivat myös julkaista paitsi tutkimuksia myös yleistajuisia tai suurelle yleisölle tarkoitettuja tekstejä eri alustoilla tai julkaisuissa sekä esiintyä paitsi akateemisissa tilaisuuksissa myös suurelle yleisölle tarkoitetuissa tapahtumissa.

Dosenttien julkisuuskuvaa on toki pyritty myös nostamaan. Suomen tiedetoimittajain liitto myönsi vuoden 2016 tiedeviestintäpalkintonsa ”kaiken maailman dosenteille”.

IMG_8537

Lisäksi haluaisin mainita kaksi nuorta ja terävää dosenttia, VTT Antto Vihma ja FT Miika Tervonen, jotka viime vuonna aloittivat riemastuttavan ja sivistävän podcastinsa Päivystävät dosentit. Kannattaa käydä kuuntelemassa, sivistymässä ja viihtymässä.

Mutta mikä siis on dosentti?

Yliopistoasetuksen (§8) mukaan dosentti on henkilö, ”jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muilla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito”. Käytäntöjen yksityiskohdat vaihtelevat eri yliopistoissa ja tieteen aloilla, mutta käytännössä dosentuuria eli dosentin arvoa pitää itse hakea siitä yliopistosta ja oppiaineesta, johon dosentiksi haluaa.

Oppiaine ja tiedekunta ensin arvioivat, onko tämän nimenomaisen dosentin erityisosaamiselle tarvetta ja jos katsoo, että on, se lähettää dosentin valitsemat kymmenen julkaisua sekä akateemisen portfolion arvioitavaksi kahdelle alan asiantuntijalle, jotka ovat itsekin dosentteja. Nämä kirjoittavat lausunnon hakijan pätevyydestä ja asiantuntijuudesta ja joko puoltavat tai hylkäävät hakemuksen. Jos hakemusta puolletaan, tulee dosentiksi haluavan vielä antaa 20 minuutin opetusnäyte omalta asiantuntijuusalueeltaan. Tämä näyte arvioidaan. Jos opetustaidot ovat joko hyvät tai erinomaiset, voidaan hakijalle myöntää dosentuuri.

Mistä väitellyt tohtori tietää, että hän on kypsä hakemaan dosentuuria?

Tässäkin käytännöt vaihtelevat yliopistoissa ja tieteen aloilla, mutta käytännössä hakijan tulee olla tehnyt uutta, väitöstutkimuksen jälkeistä ja siitä selvästi erillistä tutkimusta toisen väitöskirjallisen verran (käytännössä tehnyt tutkimusta kahden hyvän väitöskirjan verran). Aiemmin puhuttiin ”dosenttikirjasta” eli kirjan muodossa julkaistusta tutkimuksesta, jonka jälkeen haettiin dosentuuria. Nykyään suurin osa tutkimuksesta julkaistaan artikkeleina, joten niitä tulisi löytyä vähintään se kymmenkunta – mielellään kansainvälisissä, korkeatasoisissa tieteellisissä julkaisuissa julkaistuina.

Kun yliopistot olivat valtion omistuksessa, dosentuuri oli virka. Nykyään yliopistot ovat yksityisiä ja dosentuuri on enemmän arvo. Se on titteli, joka osoittaa, että sen haltija on jonkin alueen erityinen asiantuntija, että hän osaa sekä opettaa että tutkia, hän voi toimia väitöskirjojen esitarkastajana ja vastaväittäjänä ja hän voi hakea avoinna olevia professorin tehtäviä. Hänelle tulisi maksaa opetus- ja muista tehtävistä samantasoinen palkkio kuin professoreillekin, sillä dosentuuri ei ole sellainen toimi, josta maksettaisiin palkkaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Tässä dosentti Mahlamäki toimii väitöstilaisuuden vastaväittäjänä Helsingin yliopistossa huhtikuussa 2017

Eri tieteenalojen dosentteja yhdistä siis se, että heidät on arvioitu omalla alallaan ansioituneiksi ja päteviksi. Erilaisista taustoistaan ja toimistaan huolimatta heillä on myös yhteisiä intressejä. He voivat siis tehdä asioita yhdessä ja edistää yhteisiä intressejään esimerkiksi Turussa, Tampereella ja Helsingissä toimivissa dosenttiyhdistyksissä ja näiden paikallisyhdistysten yhteenliittymässä Suomen dosenttiliitossa.

Nämä yhdistykset ja liitto järjestävät toimintaa ja tapahtumia, julkaisevat, järjestävät esitelmätilaisuuksia, tiedottavat dosentteja kiinnostavista ja heitä koskevista asioista, antavat lausuntoja viranomaisille ja julkilausumia suurelle yleisölle ja ylipäätään toimivat ”yliopistojen ja korkeakoulujen dosenttien yhdyssiteenä”, valvovat ”heidän oikeudellisia ja sosiaalisia etujaan” sekä tukevat ”heidän edistymispyrkimyksiään tieteenharjoittajina ja korkeakoulujen opettajina” (kuten Dosenttiliiton sivuilla kerrotaan). Lisäksi yhdistykset tarjoavat näkyvyyttä ja tekevät tunnetuiksi dosentteja nimittämällä vuosittain yhdistyksen piiristä vuoden dosentin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Dosenttiliiton hallituksen puheenjohtajaksi valittiin keväällä 2017 yliopistonlehtori, dosentti Anne Nevgi Helsingin yliopistosta

Turussa toimii Turun yliopistojen eli Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen, kaksikielinen dosenttiyhdistys. jonka johtokunnassa itsekin toimin. Nyt yhdistys on siirtymässä some-aikaan. Yksi askel tällä tiellä oli dosenttiyhdistyksen Facebook-sivujen perustaminen. Nykyään dosentit siis päivystävät paitsi kodeissaan ja työpaikoillaan myös podcasteissa ja Facessa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Turun yliopistojen dosenttiyhdistysten palkitsema Vuoden Dosentti 2017: Mari Sandell
Mainokset

2 thoughts on “Mikä ihmeen dosentti?

  1. Hey would you mind sharing which blog platform you’re using?
    I’m going to start my oown blog soon bbut I’m having a tough
    time choosing between BlogEngine/Wordpress/B2evolution and Drupal.
    The reason I ask is because youir layout seems different then most blogs annd I’m looking ffor something unique.

    P.S Sorryy foor being off-topic but I had to ask! https://app.Creativeallies.com/62vb

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s