Luettua: Enkeleiden lumosta

Terhi Utriainen: Enkeleitä työpöydällä. Arjen ja lumon etnografiaa. SKS, 2017.

Terhi Utriaisen tutkimus on yhtäältä kuvaus ja mallinnus siitä, miten etnografiaa tehdään ja toisaalta kuvaus ja tulkinta siitä, mitä enkeleillä tehdään tämän päivän Suomessa.

Tutkimus suomalaisesta enkelihenkisyydestä on osa Åbo Akademin tutkimusprojektia Post-secular culture and changing religious landscape in Finland, jossa kartoitettiin suomalaisten uskonnollisuutta ja henkisyyttä erilaisilla reunoilla ja rajoilla, keskittyen erityisesti arvojen, merkitysten, identiteetin ja toimijuuden käsitteisiin. Nyt jo päättyneen projektin tuloksena on syntynyt useita artikkelikokoelmia sekä yksittäisiä artikkeleita.

Vaikka tämä Utriaisen teos onkin syntynyt osana laajempaa projektia, on se itsenäinen työ ja välittää sellaisena Utriaisen henkilökohtaisia tutkimusintressejä, tutkijanlaatua ja asiantuntijuutta.

Teos on kirjoitettu kenttäpäiväkirjan muotoon. Sitä kehystää johdantoartikkeli, jossa Utriainen esittelee lyhyesti metodologiset lähtökohdat ja kehykset työlleen: uskontotieteen, maallistuneen nykysuomen, keskeiset käsitteet, kenttätyön ja kenttäpäiväkirjojen merkityksen sekä tutkimuseettisiä valintojaan. Työn lopussa on teksti, jossa kenttätyön tulokset on prosessoitu artikkelimuotoiseksi tulokseksi, akateemiseksi tekstiksi.

Itse teos on kronologisesti etenevä kuvaus kenttätyöstä. Miten hapuillen kenttätyö alkaa. Miten alussa tekee erilaisia kysymyksiä kuin työn edetessä, jolloin ymmärtää jo paremmin. Miten etnografi eri tilanteissa tarkkailee, katsoo, kysyy, näkee ja kuulee. Miten hän ajattelee tutkimustaan eri tiloissa ja tilanteissa. Miten hän suunnittelee työtään eteenpäin ja pohtii jo tehtyä. Ja miten ja mitä hän lukee ja miten pohtii lukemaansa suhteessa jo tietämäänsä sekä kokoamaansa aineistoon. Miten hän keskustelee toisten tutkijoiden kanssa, inspiroituu keskusteluista ja tapaamisista ja jatkaa oman työnsä työstämistä eteenpäin.

Tutkijan elämä ei ole kuitenkaan pelkkää tutkimuksen tekoa. Useimmiten siihen liittyy opettamista. Utriainen onnistuu yhdistämään opetuksen ja tutkimuksen esimerkiksi siten, että ottaa metodologia-kurssilaisensa mukaan tunnetun enkelikirjailija Lorna Byrnen vierailulle ja kokoaa heidän avustuksellaan laajan kyselyaineiston tapahtumaan osallistujilta. Opiskelijat oppivat tutkimuksentekoa ja  voivat omissa opinnäytteissään käyttää koottua aineistoa. Valmiiden opinnäytteiden tulokset tuovat oman lisänsä tekeillä olevaan kokonaisuuteen. Aivan kaikkea ei voi eikä tarvitsekaan tehdä itse. Kenttätyössä koettua ja sen annista pohdittua voi myös käyttää luentojen materiaalina.

Tutkimusprosessin aikana – kun juuri mitään ei ole vielä valmiina – on myös pidettävä esitelmiä tieteellisissä konferensseissa, seminaareissa ja tapahtumissa erilaisille yleisöille sekä suunniteltava ja kirjoitettava monenlaisia tekstejä ja artikkeleita, joissa voi hahmotella mahdollisia vastauksia tutkimuskysymyksiin.

Teoksessa nostetaan esiin lukuisia teoreettisia keskusteluja, ja ehdotetaan erilaisia lähestymistapoja, joilla enkeliuskoa voisi tarkastella, tulkita ja kenties selittääkin. Teksti näyttää opiskelijoiden usein vaikeasti hahmottavan asian: miten eri tutkijat ja heidän tekstinsä pannaan keskustelemaan keskenään.

Utriainen tekee myös tärkeitä kenttätyöhön ja tutkijan paikantumiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Esimerkiksi siitä, miten pitkälle osallistuvassa havainnoinnissa voi mennä. Miten pitkälle pitää tutkijan uskoa todeksi tai mahdolliseksi asiat, joita tutkittaville tapahtuu. Voiko tutkija olla tapahtumissa läsnä ikään kuin kaikki olisi totta tai mahdollista? Voiko tutkija leikkiä, että enkelit olisivat, edes hetken, totta.

Tein omaa tutkimustani kirjailija-antroposofi Kersti Bergrothista miltei samanaikaisesti tämän tutkimusprojektin kanssa (itse asiassa sysäys Bergroth-tutkimukselleni tuli juuri Terhi Utriaisen tekemästä artikkelipyynnöstä). Itselleni tärkeäksi nousi kuvittelun käsite, joka on monin tavoin läsnä myös enkelietnografiassa. Enkeleitä kokevat ja kohtaavat kuvittelevat enkelit todellisiksi – asiat on ensin kuviteltava, ennen kuin ne voivat tapahtua ja toteutua. Kuvittelu on myös tutkijan työkalu, kun hän asettuu tutkittaviensa rinnalle pyrkien ymmärtämään heitä ja heidän kokemuksiaan.

Pidän erittäin tärkeänä ja merkittävänä sitä, miten teos mallintaa ja tekee näkyväksi etnografisen tiedontuottamisen prosessin: miten tieto ja ymmärrys syntyy osallistumalla, kyselemällä, keskustelemalla, lukemalla, reflektoimalla tätä kaikkea sekö kirjoittamalla. Teos antaa (yhdenlaisen) vastauksen siihen, miten ihmistieteellistä tutkimusta tehdään yksin ja yhdessä, vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja tekstien kanssa.

Terhi Utriainen Bernissä, Sveitsissä – konferenssin lopulla tehdyllä kävelyretkellä

Enkeleitä työpäydällä tekee myös näkyväksi sen, että tutkijan työ ei ole aina varmaa ja systemaattista. Joskus tulee hapuiltua suuntaan, joka myöhemmin osoittautuu vääräksi. Joskus syntyy hienoja oivalluksia. Joskus tekee aivan triviaaleja juttuja, kuten esimerkiksi etsii kodista löytyvät enkelit.

Utriaisen tekstin innostamana etsin omastakin kodistani ne lukuisat enkelit, joita sinne on kertynyt, vaikka meillä ei enkeleitä tutkitakaan. Keittiön seinällä on pieni keramiikkalautanen, jossa on lukeva enkeli. Sen sain työtovereiltani kirjastosta kun siirryin toiseen työpaikkaan. Makuuhuoneen oven pielessä on harmaa keramiikkainen enkelin pää sädekehineen, arvostettua Kupittaan saven tuotantoa. Olohuoneen lipaston päällä on puinen, karkeapiirteinen arkkienkeli Mikael, jonka mieheni on saanut lahjaksi jonkin luentonsa jälkeen. Antroposofiassa arkkienkeli Mikaelilla ja enkeleillä ylipäätään on suuri merkitys. Yläkerrassa, pehmolelujen keskeltä löytyi vielä pieni, pullea kangasenkeli. Nämä omat enkelini ovat tämän tekstin kuvituksena.

Mainokset

One thought on “Luettua: Enkeleiden lumosta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.