Uiden vuoden ympäri

Olen aina uinut mielelläni luonnonvesissä, mutta mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä tärkeämpää uimisesta on minulle tullut. Uiminen on meditatiivista, rentouttavaa, voimaannuttavaa, herättävää, virkistävää, jännittävää tai endorfiinit nostattavaa. Tilanteesta riippuen.

Mökillä ollessani uin tai vähintäänkin kastaudun mereen päivittäin. Aamulla kävelen välittömästi ylösnoustuani rantaan ja suoraan mereen. Kesäretkillä etsimme ystäväni kanssa uusia uimapaikkoja kartoista, kuntien kotisivuilta ja paikallisilta kyselemällä. Bongaamme tuttujen päivityksistä ja keskusteluista sekä uutisvirrasta kiinnostavia, erikoisia ja outoja uimapaikkoja.

Mathildedalin kylästä löytyi pieni uimaranta, jossa uimisen lisäksi söimme huolella suunnitellut retkieväät.

Matkoilla haluan päästä uimaan, jos mahdollista. Mutta silloin eteen tulee arkuus suurien ja tuntemattomien vesien rannalla (perustelen tätä kiinalaisella horoskooppimerkilläni: vesijänis haluaa uimaan, koska vesi on sen elementti mutta jäniksensydän arkailee vieraiden vesien äärellä). Uin Punaisessa meressä Egyptin Hurghadassa, mutta aivan rannassa, koska meri oli niin suuri ja rannaton, tuuli oli niin kovaa, että uiminen oli käytännössä kielletty ja koska arkailin mahdollisesti eteen tulevia eksoottisia mereneläviä. (Itse asiassa myöhemmin samana vuonna hai iski yhteen uimariin samoilla seuduilla, joten huoleni ei ollut täysin tuulesta temmattua.)

Helmikuisella Pohjois-Kyproksen matkalla pysähdyimme rannalla, (yhdellä monista) jossa Afroditen kerrotaan syntyneen. Siellä oli koskematonta, autiota hiekkarantaa silmänkantamattomiin ja Välimeri jatkui niin kauas kuin saattoi nähdä. Bussimme pysähtyi vain hetkeksi ja ryhdyin välittömästi kahlaamaan rannan aalloissa. Kun näin muutaman matkailijan uskaltautuneen uimaan, kävin minäkin vaihtamassa uimapukuun ja kahlasin mereen. Kokemus oli upea, vaikkakin uin lähellä rantaa mahdollisten virtausten tai haiden varalta (joita ei siis Välimeressä uiskentele).

Vesi oli lämmintä (no, paikalliset eivät helmikuussa meressä ui) ja aallot vahvoja ja suuria. Minulla oli voimautunut olo pitkän aikaa – ja hienoa hiekkaa jalanpohjissa lopun päivää.

Useimmitenhan talvella ei luonnonvesissä voi uida, ei ainakaan Suomessa. Tai niin ainakin olen ajatellut. Mutta nyt on takana ensimmäinen vuosi, jolloin olen uinut luonnonvesissä kaikkina kuukausina.

Vuosi sitten uskaltauduin ystäväni houkuttamana Saaronniemen Saukkojen talviuintipaikkaan Ruissalossa ja saunassa lämmiteltyäni kastauduin muutaman kerran hyiseen mereen, joka siinä vaiheessa oli sula ja lämmennyt jo 5 asteeseen. Tunsin itseni sankariksi, vaikka minua vähän ahdisti istua täpötäydessä saunassa, jossa löylyä heitettiin taukoamatta niin että oli vaikea hengittää.

Ruissalon kallioita ja merta huhtikuussa 2018.

Kävimme talviuintisaunalla pari kertaa ja sitten avovedet lämpenivätkin jo uimakelpoisiksi ja saatoin jatkaa uimista luonnonvesissä ilman saunaakin: Kakskerran järvessä, Ispoisten uimarannalla, mökkisaaressa, Maskun Rivieralla, Kaarinan Hovirinnassa ja monessa muussa paikassa, joissa kuuman kesän 2018 aikana kävin virkistäytymässä ja nauttimassa vedestä.

Kakskerran järvi, joka sijaitsee saaressa, oli jo toukokuun puolivälissä lämmintä kuin linnunmaito.

Ennätyskuuman kesän jälkeen merivesi pysyi lämpimänä pitkälle syksyyn. Siksi jatkoin uimista mökkirannassa ja mökkikauden jälkeen Uittamolla, jossa oli jo talviuintikausi aloitettu. Vierastin edelleen ajatusta kuumasta, täpötäydestä saunasta, joten vaihdoin vain vaatteet pukukopissa ja kävelin mereen, tai myöhemmin syksyllä pimeinä iltoina vaihdoin vaatteet rannan tuntumassa ja kävelin reippaasti veteen uimaan. Yksin en tietenkään tätä harrastanut vaan aina uimista harrastavan ystäväni kanssa. Tätä jatkui marraskuuhun asti.

Ispoisten uimarannan laituri joulukoristeltuna

Joulukuussa tuli lunta ja pakkasta, ja päätimme kokeilla avantouimista. Löysimme tunnelmallisen Järvelän uimapaikan Littoistenjärven rannalla. Ensimmäisellä kerralla oli napakka pakkanen, lumi värjäsi maan valkoiseksi ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Oli jouluaaton aatto.

Vaatteiden vaihdon jälkeen kastauduimme ensin järveen ja menimme sen jälkeen pieneen, tunnelmalliseen, lapsuudelta ja savulta tuoksuvaan saunaan. Muutaman saunassaistumisen ja järveenkastautumiskerran jälkeen päätimme uintihetken istumalla lämpimässä paljussa avoimen taivaan alla. Olo oli täydellisen rentoutunut.

Jatkoimme Järvelässä käyntiä aina kun se oli mahdollista. Jännittävintä oli tammikuun iltana, jolloin pakkanen huiteli 22 asteessa, oli pilkkopimeää ja tähdet loistivat taivaalla. Lyhdyissä paloi kynttilöitä. Järvestä loiskahtava vesi jäätyi välittömästi. Pipo oli ehdottomasti tarpeen ja myös hanskoja tarvittiin. Tossut minulla oli aina jalassa. Minulla ei ollut vielä uimahanskoja vaan olin napannut kotoa puuvillaiset sormikkaat. Nehän jäätyivät kiinni porraskaiteeseen välittömästi. (Sen jälkeen hankin itselleni kunnolliset uimahanskat, joiden kanssa uiminen ja vedestä ylösnousu kävivät helpommin.)

Tunnelmallinen Järvelän talviuintipaikka

Se, miten hyytävä kylmyys ei tuntunut missään kun uimapuvussa kävelin saunalta järveen ja takaisin, oli outoa. Se, miten uskaltauduin nolla-asteiseen veteen ja ottamaan muutaman uintiliikkeenkin, oli rohkaisevaa ja voimauttavaa. Ja rentoutuminen, meditaatiostakin voisi puhua, lämpimänkuumassa paljussa tähtiä katsellen teki satumaisesta illasta täydellisen – eikä kotimatkalla paleltanut yhtään.

Kun kävimme samassa paikassa useamman kerran, opimme jo tuntemaan vakiokävijöitä, kuuntelimme monenlaisia tarinoita, usein erilaisista uimapaikoista ja vesistä. Järvelässä käy niin nuoria kuin vanhojakin, monet ovat käyneet avannossa vuosikymmenten ajan.

Järvelässä kävimme huhtikuuhun asti. Viimeisillä kerroilla olemme nähneet järven jään hiljalleen sulavan, vesilintujen parvien ja pariskuntien valloittavan sulaneet vedet ja vetäytyvän jään reunan. Olemme kuulleet peipposen laulun.

Littoistenjärvellä vesi valtasi hiljalleen alaa ja vesilinnut kokoontuivat veden ja jään reunamille.

Eilen tuli kuluneeksi vuosi siitä kun kävin ensimmäistä kertaa avantouinnissa. Tänään on kesänlämmin päivä. Nyt taitaa olla hyvä aika aloittaa kesäuintikausi. Saunaahan ei näin lämpimällä enää tarvita. Ja vesikin on lämmennyt ainakin viiteen asteeseen.


2 thoughts on “Uiden vuoden ympäri

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.