Konferenssi jatkuu

EASR2019 25.6.–29.6. Tartto

Religion – Continuations and Disruptions

Päivä 2

Konferenssit koostuvat siis pitkistä keynote-esitelmistä, joita kokoontuvat kuuntelemaan ”kaikki” sekä sessioista tai paneeleista, joita järjestetään useampi rinnakkain ja joissa on 3–4 lyhyttä esitystä. Tässä konferenssissa piti valita yli 20 rinnakkaisesta sessiosta se, jota halusi seurata.

Toisen konferenssipäivän alkajaisiksi menin seuraamaan sessiota, jossa käsiteltiin kummituksia, henkiä ja magiaa. Voiko päivä sen kiinnostavammin alkaa?

Ensimmäisen esitelmän otsikko oli ”Kummitukset yliopistolla”, mikä johti mielleyhtymiin entisaikojen professoreista vaeltelemassa ja vaikertamassa yliopistorakennusten tyhjillä käytävillä oiseen aikaan. Meelis Friedenthalin esitys ei toki käsitellyt sitä, vaan pureutui varhaisempiin vuosisatoihin ja siihen, miten kummitukset, henget ja magia rakentuivat vakavan tieteellisen kiinnostuksen kohteiksi – aikakautena, jolloin käytännössä kaikki (myös kirkon työntekijät) uskoivat paitsi Jumalaan myös henkiin ja kummituksiin. Jos joku sattui kummituksen näkemään, sille annettiin monenlaisia syitä ja selityksiä.

Marja-Liisa Keinänen

Marja-Liisa Keinänen Tukholman yliopistosta antoi alustavan analyysin 1600–1700-luvun ruotsalaisten uskonnollisuudesta ja taikauskosta. Hänen aineistonaan on 20 oikeudenkäyntiä. Analyyttisinä käsitteinä hän käytti strategista ja taktista uskontoa (strategic and tactical religion) sekä niiden välistä dynamiikkaa.

Siria Kohonen, Helsingin yliopistosta tarkastelee 1900-luvun Karjalan perinteestä löytyviä sairauksia aiheuttavia myyttisiä agentteja kognitiivisen uskontotieteen välinein. Hän tukeutui Justin Barrettin käsitepariin, tyhmät ja viisaat jumalat ja löysi eroja rituaalien tulkinnassa riippuen siitä, minkälaisen jumalakäsitteen avulla operoitiin.

Karoliina Kouvolan tarkastelukohteena oli länsisuomalainen ruotsinkielinen folklore, ja siinä tapahtuva onnen ja epäonnen kontrollointi: miten suhtauduttiin sisäisiin ja ulkopuolisiin uhkiin ja mitkä koettiin uhkina. Hän taas sovelsi tulkinnassaan Mary Douglasin teoriaa sisä- ja ulkopuolista sekä rajojen vartioinnista.

Hauskoja ja innostavia Keynote-luentoja

Päivän ensimmäinen keynote-puhuja oli Zvi Bekerman, hauskan ja hilpeän oloinen herrasmies, joka puhui vakavasta asiasta: rauhankasvatuksesta juutalais- ja palestiinalaislapsien parissa. Hän oli tehnyt pitkään tutkimusta kaksikielisissä kouluissa, joissa opetetaan sekä juutalais- että palestiinalaislapsia, ja joissa on aina kaksi opettajaa, toinen opettaa hepreaksi, toinen arabiaksi.

Bekermanin mukaan ”pahuus on monimutkaisuuden kieltämistä”, ja kouluissa otetaankin huomioon niin oppilaiden kuin oppilasryhmien erityispiirteet, eikä mikään uhkaa heidän kansallista identiteettiään.

Zvi Bekerman

David Thurfjellin keynote-luennossa kuljettiin tutummilla alueilla: post-sekulaarin ja post-luterilaisen Ruotsin uskonnollisilla kentillä. Sujuvassa esityksessään Thurfjell osoitti yhtäältä, että ruotsalaiset kristillistaustaiset ihmiset eivät ehkä olekaan niin sekulaareja kuin luulevat: he ovat kirkon maksavia jäseniä, he kastavat lapsensa kristillisillä nimillä, he viettävät kristillisiä juhlia. Mutta siitä huolimatta he eivät pidä itseään kristittyinä, sillä he määrittelevät kristittynä elämisen hyvin kapeasti ja vaativaksi.

Ruotsalaiset muslimitaustaiset ihmiset puolestaan osoittautuivat – suuressa tutkimusprojektissa kootun aineiston alustavan analyysin perusteella – oletettua sekulaarimmiksi, jopa sekulaarimmiksi kuin sekulaareina itseään pitävät kristityt – toki erojakin löytyy erityisesti sen mukaan, mistä maasta he ovat Ruotsiin tulleet.

David Thurfjell

Women scholars network’n kokous

Päivän päätteeksi kokoontui kolmisenkymmentä naista, akateemisen uransa eri vaiheissa, pohtimaan, miten voisivat olla toisilleen tukena. He olivat niitä, jotka jättivät väliin tapahtuman, jossa opastettiin miten saada julkaistua artikkeleita ja tieteellisiä teoksia. He näkivät verkostoitumisen, kansainvälisyyden, solidaarisuuden tärkeämpänä (toki sekin voi johtaa siihen, että saa virkoja, pääsee tutkimusprojekteihin ja saa julkaistua tuloksiaan).

Yksi keskeinen puheenaihe oli mentoriohjelma, jossa akateemisesti meritoituneet voivat antaa tukea uransa alkuvaiheessa oleville. Toki sitä tapahtuu koko ajan epävirallisesti ja erilaisissa rakenteissa, mutta tarkoituksena olisi luoda alusta, jossa tällaisia mentoripareja voisi muodostua.

Women Scholars Network -tapaamisen osallistujat

Toinen tärkeä teema, josta jo tiistain EASR-kokouksessa puhuttiin, oli tarve yhteiseen code of conduct -tekstipohjaan (tämän tilaisuuden osallistujat suhtautuivat lähtökohtaisesti myönteisemmin asiaan kuin EASR:n nykyinen puheenjohtaja, joka ei nähnyt asian liittyvän uskontotieteilijöihin). Bettina Schmidt kuvasi niitä monenlaisia valtasuhteisiin, sukupuoleen, ikään, ruumiin muotoihin, etnisyyteen, uskonnollisuuteen ja muihin eroihin liittyviä kohtaamisia, joissa erityisesti kohtaavien väliset valtasuhteet voivat luoda jännitteitä ja tunteen epämukavuudesta, epävarmuudesta, ohittamisesta, vaientamisesta tai jopa seksuaalisesta häirinnästä. Tällaisia kohtaamisia tapahtuu kaikkialla akateemisissa ympäristöissä.

Bettina Schmidt tarjosi käyttöön tekstipohjan, jota voi muokata erilaisiin tilanteisiin sopivaksi. Esimerkiksi konferensseissa osallistujilla tulisi olla tieto, kenen puoleen kääntyä, jos tuntee tulleensa kohdelluksi väärin. Lisäksi ne muistuttavat kaikkia osallistujia siitä, miten käyttäydytään oikein.

Tekstipohja sovellettavaksi eri tilanteisiin

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.