Konferenssin esoteriapäivä

25.6.–29.6.2019 #EASR2019 Tartto

Religion – Continuations and Disruptions

Päivä 4

Konferenssien epäkiitollisin aika pitää oma esitys tai järjestää oma paneeli on ehdottomasti illallisen (ja diskon) jälkeinen aamu. Monet konferenssivieraat ovat juhlineet ja tanssineet pitkälle aamuun, eivätkä jaksa herätä ensimmäisiin paneeleihin. He jatkavat nukkumista ja saapuvat paikalle vasta iltapäivän puolella.

Olin ehdottanut järjestäjille paneelia, joka käsittelisi kirjallisuutta ja esoteriaa. Se on aihe, johon oma työni on pitkään liittynyt ja joka kiinnostaa minua laajemminkin. Paneeliin ilmoittautui yhteensä seitsemän alustusta, mutta yksi peruutti osallistumisensa juuri konferenssin alkaessa – joten meitä oli kuusi. Kolme aamun sessiossa, kolme iltapäivällä.

Aamupäivällä käsiteltiin vähän vanhempia aineistoja. Espanjalainen jatko-opiskelija Miguel Pastor Perez-Minayo tarkasteli sitä, minkälaista kirjallisuutta The Satanic Temple -yhteisössä luetaan. Yhtäältä he lukevat romantisoituja Saatana-kuvauksia, kuten Miltonin Kadotettu Paratiisi, toisaalta alt-right-kirjoittajien tuottamia, valkoisen rodun ylivaltaa perustelevia teoksia. Myös tutkimuskirjallisuus on löytänyt tiensä Satanic Templen harjoittajien kirjahyllyihin. Erityisesti Per Faxneldin Lucifer-aiheiset tutkimukset kiinnostavat heitä.

Tatiana Samarina

Toisena esiintyi venäläinen Tatiana Samarina, joka luki esityksensä moniin esoteerisiin liikkeisiin kuuluneen Algernon Blackwoodin (1869–1951) romaaneista, joissa kauhu kietoutuu usein luontoon ja näyttäytyy tavalla, joka muistuttaa niin Sigmund Freudin uncanny-käsitettä kuin Rudolf Otton Das Heilige -käsitettä.

Aamupäivän kolmannessa esityksessä Marco Pasi kertoi Jack Londonin (1876–1916) vähemmän tunnetusta romaanista Star Rover (tai The Jacket) 1915. Siinä vankilaan joutunutta miestä rangaistaan kietomalla hänet hengityksen salpaavaan pakkopaitaan, ja siinä viruessaan hän kokee ruumiista irtautumis -kokemuksia, ja kulkee ajassa taaksepäin, omiin aikaisempiin inkarnaatioihinsa.

Marco Pasi & Jack London

Romaani on Jack Londonin kirjoittamaksi hyvin poikkeuksellinen, sillä hän itse oli uskonnoton, eikä uskonut kuolemanjälkeiseen elämään. Pasi pohti, mistä London on saanut vaikutteita romaaniinsa: omat nuoruuden vankilakokemukset, vankilassa viruneen ja samanlaisia ruumiistapoistumiskokemuksia kohdanneen miehen haastattelut sekä tuore Albert de Rochasin teos Les Vies Successives, 1911.

Iltapäivän sessiossa ensin itse kuvasin Laura Lindstedtin Oneiron-romaanissa (2015) olevaa Emanuel Swedenborgin taivaskuvausta ja sitä, miten sen avulla voidaan tarkastella itse romaania.

Päivän suositummaksi esitykseksi nousi Jan Kozacin kuvaus science fiction -elokuvista gnostilaisen viitekehyksen lävitse. Hän tarkasteli monille tuttuja, vuosituhannen vaihteen ympärillä julkaistuja elokuvia, kuten Matrix, The Village, The Island ja Truman Show, ja löysi niistä useita yhteisiä piirteitä, kuten jaon kahteen todellisuuteen, sijoittumisen rajattuun labyrinttimaiseen alueeseen, yhteisölle annetut väärät lupaukset sekä ihmisten hyväksikäyttämisen. Elokuvissa kohdataan todellisuuden rajat ja murtaudutaan lopulta niiden lävitse valoon. Myös todellisuutta manipuloivia ja muokkaavia (mies)demiurgeja löytyy kaikista analysoiduista elokuvista.

Jan Kozacin analysoimat elokuvat

Viimeisessä esityksessä uskontotieteen maisteriopiskelija Sophia Löwe Groningenin yliopistosta kertoi mustasta, feministi hip-hopparista Sa-Rocista sekä hänen sanoitustensa esoteerisista sisällöistä, sekä siitä käsitteellisestä jännitteestä, joka syntyy afrikkalaistaustaisen naisen ja länsimaisen eosterian metaforisen kielen yhteenkietoutumisessa.

Sophia Löwe

Kirjallisuutta ja esoteriaa käsittelevä sessio oli osiltaan vaihteleva, kuten paneelit useimmiten. Mutta kokonaisuutena siitä jäi hyvä mieli, ja sen järjestämistä pidettiin hyvänä ja tärkeänä. Mutta ehkä ensi kerralla kannattaa laajentaa kutsua käsittelemään esoterian ja populaarikulttuurin suhteita. Se teema tuntuu nyt kaikkein kiinnostavammalta.

Paneelien välissä jätin menemättä keynote-luennolle ja istuin Werner-kahvilan aurinkoisella sisäpihalla lukien sähköpostia ja viimeistellen alustustani sekä nauttien cappuccinosta ja leivoksesta. Kun olin lopettanut leivoksensyönnin, siitä ryhtyi nauttimaan varpuspariskunta.

Varpuset

Päivän päätteeksi järjestettiin vielä EASR:n General Assembly eli kaikille jäsenille avoin kokous, jossa lyötiin lukkoon tiistain Executive Committeen tekemät ehdotukset. Valittiin uudet toimihenkilöt järjestölle, kerrottiin tulevista konferensseista, käytiin läpi budjetti ja erilaisia vuosiraportteja.

Poikkeuksena normaaleihin kokousasioihin kuultiin yhden osallistujan kertomus siitä, miten hän koki olonsa loukatuksi, uhatuksi ja epämukavaksi eräässä paneelissa. Seuran nykyinen johto sekä tuleva puheenjohtaja Kim Knott lupasivat paneutua asiaan tarkemmin ja ryhtyä toimenpiteisiin, jotta kaikilla osallistujilla olisi turvallinen olo ja kaikilla tiedossa ne eettiset periaatteet, jonka mukaan konferensseissa toimitaan.

Kim Knott, EASR:n puheenjohtaja 2020–

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.