Naistenviikon lukuhaaste: Elämäni kirjat

Naistenviikon lukuhaaste 18.–24.7.2019

Siru Kainulainen: Elämäni kirjat. Vastapaino, 2019

Siru Kainulainen: Elämäni kirjat

Kirjallisuudentutkija Siru Kainulaisen esseekokoelma on kaunis teos. Se on juuri sopivankokoinen käteen, kaunis koskea ja katsoa, ja sen kannessa kiitävät lapsuuden pilvet.

Ei siis ihme, että teoksessa käsitellään myös lukemista tekemisenä, toimintana, moniaistisena liikkeenä, jossa oleellisena osana on kirja fyysisenä esineenä, joka tuntuu ja näyttää ja tuoksuu joltakin – sen lisäksi että se herättää ajatuksia ja saa mielen toimimaan.

Vaikka itse luenkin pääosin e-kirjoja tabletilta tai kuuntelen puhelimesta, jotkut kirjat ansaitsevat tulla luetuksi nimenomaan tällaisina moniaistisina, fyysisinä kappaleina.

Lukeminen surun ja kaipuun prosessointina

Esseekokoelma lähtee liikkeelle hyvin henkilökohtaisesta kokemuksesta, puolison kuolemasta ja sitä seuranneesta surusta, joka johti sanojen ja runojen pariin. Miten tämän päivän runous sanoittaa surua, menetystä ja kuolemaa. Siru Kainulainen onkin äärettömän herkkä ja tarkka nykyrunouden tuntija ja tulkitsija.

Puolison kuoleman jälkeen Kainulainen siirtyy toiseen menetykseen, isän kuolemaan ja karjalaisuuteen sekä evakkotarinoihin. Evakkovanhempien lapsen elämä on täynnä kaipuuta menneeseen ja menetettyyn, kuviteltuja paikkoja ja tapahtumia. Myöhemmin mahdollistuivat kotiseuturetket Karjalaan, todellisiin paikkoihin, jotka kuitenkaan eivät olleet samoja.

Kainulainen puhuukin karjalatunteesta, joka laajenee todellisista paikoista kuvitteellisiin, paikoista tunteiksi. Se konkretisoitui hänen ryhtyessään tutkimaan evakkotaustaista Eila Kivikk’ahoa, joka käsitteli teksteissään hienovaraisesti suhdettaan menetettyyn Karjalaan ja kotiinsa.

Lukumuistoja

Siru Kainulainen käy läpi myös omia lukumuistojaan, lapsuuden ja nuoruuden mielikirjoja sekä sitä, miten eri elämänvaiheissa kirjoista avautuu uusia tulkintoja. Hän lukee tarkkaan Frances Hodgson Burnettin Salainen puutarha -teosta, ja lukiessaan käy läpi varhaisempia lukumuistojaan. Hän käyttää tunnistamisen käsitettä:

Siru Kainulainen: Elämäni kirjat, s. 47.

Salaisesta puutarhasta Kainulainen nostaa esiin muun muassa ruoan vahvan läsnäolon sekä kertomuksen aukkoisuuden, joka on omiaan tekemään tarinasta taianomaisen ja vahvistaa lukemisen vuorovaikutteisuutta.

Maria Langin salapoliisiromaaneista – niistä, joissa pääosassa on nuori kirjallisuudenhistorioitsija Puck Bure – Kainulainen tuo näkyviin ruumiillisuuden ja erotiikan. Sen, miten tarkkaan ja antaumuksella romaaneissa kuvataan henkilöhahmoja – samalla tavalla sekä mies- että naispuolisia hahmoja – heidän pukeutumistaan, ruumiillista olemustaan ja eleitään. Rakkaudella ja erotiikalla on usein merkittävä rooli rikoksissa – mutta ilmestymisaikana hyvin poikkeuksellisesti Maria Lang kuvaa positiiviseen ja tuomitsemattomaan sävyyn myös naistenvälistä rakkautta.

Siru Kainulainen

Kirjallisuudesta kirjoittamisesta

Paitsi lukemista, Kainulainen pohtii essessään myös kirjoittamista, erityisesti taiteesta kirjoittamista. Hän tarkastelee aineistonaan sitä, miten Finlandia-palkintoehdokkaista päättävä esiraati on luonnehtinut palkintoehdokkaita sekä sitä miten Helsingin Sanomissa on näitä ehdokkaita arvioitu.

Hänen etukäteisoletuksensa on, että Finlandia-palkintoehdokkaat ovat ansiokasta sanataidetta, ja häntä kiinnostaa se, miten sanataiteen ansioituneisuutta sanoitetaan. Hän joutuu kuitenkin pettymään ja huomaamaan, että media suorastaan ”välttelee romaanin taiteesta puhumista ja jopa aliarvioi lukijaa” (s. 88).

Romaanitaiteen ansiot ja keinot jäävät arvioiden perusteella asiaan vihkiytyneiden keskinäiseksi asiaksi, ja suomalaisten lukijoiden oletetaan kiinnostuvan vain mukaansatempaavasta juonesta ja faktojen paikkansapitävyydestä. Tämä johtaa Kainulaisen mukaan siihen, että ”menetetään kyky käyttää kieltä taiteellisesti”

Hän peräänkuuluttaa kiinnittämään huomiota teosten kieleen, sanomisen tapaan ja tyyliin. Ja pohtii ja kokeilee myös käytännössä – tässä esseekokoelmassa ja kirjoittamissaan arvioissa – erilaisia tapoja kuvata sanataidetta sekä sanoittaa lukukokemusta. Tarkan luennan ja kuuntelun kohteeksi päätyy niin nykyrunoilijoita kuin joukko tunteista kirjoittavia miesrunoilijoita sekä Eeva-Liisa Mannerin klassikkokokoelma Tämä matka (1956).

Heräävät muistot

Siru Kainulaisen esseekokoelma herättää henkiin omia lukumuistoja lapsuudesta ja nuoruudesta. Se muistuttaa mieleen runojen lukukokemuksia ja tuo esiin dekkareiden lukemisen merkityksen ja monet lukutavat. Lista sadasta minulle tärkeästä kirjasta löytyy täältä.

Muistan nuoruuden tärkeitä runoja. Minuun tekivät vaikutuksen yksinkertaiset ja lakoniset Risto Rasan, Eeva Kilven ja Helena Anhavan runot. Ne löysin jo teininä ja ne puhuttelevat edelleen. Luin myös taistelevien Pablo Nerudan ja Katri Valan runoja – sekä punk-lyriikkaa.

Entä kirjat? Luin lapsena kaiken, minkä sain käsiini, moneen kertaan. (Minun kerrottiin olevan ainoa, joka luki kaikki Luvian kunnankirjaston lastenosaston kirjat.) Ehkä minua viehättivät omapäiset tytöt: Astrid Lindgrenin Se pikkuinen Lotta ja Ronja Ryövärintytär; Anni Polvan Tiina-sarja, Merri Vikin Lotta-sarja sekä L. M. Montgomeryn Vihervaaran Anna.

Teininä luin kirjoja, jotka Pitää Lukea: Kafkaa, Hesseä, Brautigania, Vonnegutia sekä scifi-klassikoita ja keltaista kirjastoa. Tuohon aikaan nuo must read -kirjat olivat enimmäkseen miesten kirjoittamia. Myöhemmin löysin taas naisten kirjoittamat teokset ja ryhdyin jollain tapaa ohjelmallisestikin lukemaan naiskirjailijoita.

Tärkeänä hetkenä löysin Marion Zimmer Bradleyn Avalonin usvat, jonka tenho kantoi minua eteenpäin ja ehkä jollain tapaa sysäsi sille tielle jota nyt kuljen. Eeva Joenpelto ja Kersti Bergroth ovat naiskirjailijoita, joiden elämään ja tuotantoon olen syvällisimmin perehtynyt – yksi kirja kummankin kohdalla sai minut pysähtymään ja katsomaan heitä tarkemmin.

Nykyään nautin kirjoista, jotka pohtivat tavalla tai toisella kirjoittamista ja lukemista – Siru Kainulaisen teos on juuri sellainen.


One thought on “Naistenviikon lukuhaaste: Elämäni kirjat

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.