Naistenviikon lukuhaaste: Saima Harmaja

Naistenviikon lukuhaaste 18.–24.7.2019

Tänään on paitsi naistenviikon toiseksi viimeinen päivä myös tämän blogin syntymäpäivä. Onnea kuusivuotiaalle!

Juhlapäivän kunniaksi kirjoitan minulle rakkaasta kirjallisuudenlajista, nimittäin elämäkerrasta. Sain eilen loppuun alkuvuonna ilmestyneen, Ritva Ylösen kirjoittaman elämäkerran: Saima Harmaja. Sydänten runoilija 1913–1937.

Aloitin elämäkerran lukemisen äänikirjana, ja jatkoin sitten fyysisenä kirjana, kun sain sen lahjaksi. Itse asiassa oli melko puuduttavaa kuunnella tekstiä, jossa vähän väliä lueteltiin henkilöiden elinvuosia. Eikä äänikirjassa ole edes kuvia. Toki Saima Harmaja -seuran perustaja, toimittaja Päivi Istala oli erinomainen ja juuri tähän kirjaan sopiva lukija.

Ensin pitää tehdä tunnustus: En ole koskaan ollut Saima Harmajan fani, enkä ole juurikaan lukenut hänen runojaan. Ainoa mieleen tuleva hänen runonsa on lyhyt ja kaunis (ja monenlaisissa tilanteissa käytetty ja vähän kulunutkin) ”Rannalla”:

Mutta elämäkerroista pidän, ja eritoten kirjailijaelämäkerroista. Elämäkerroissa minua kiinnostaa myös se, miten kirjoittaja asemoituu suhteessa työnsä kohteeseen. Miten henkilökohtaisesti hän suhtautuu kuvattavaansa ja miten persoonallisia tulkintoja hän tekee tämän teoksista.

Ritva Ylösellä on vahvan henkilökohtainen ote Saima Harmajaan. Hän puhuttelee tätä etunimellä: Saima. Hän kertoo raskaista elämänkokemuksistaan, jolloin haki ja sai lohtua runoudesta, erityisesti Saima Harmajan runoudesta. Suuria tunteita voi nimenomaan runouden kielellä sanoittaa tavalla joka puhuttelee vuosikymmenestä toiseen, joka ylittää kirjoittajan ja lukijan välisen kuilun.

Aiemmin kirjoitin Siru Kainulaisen teoksesta, jossa hän – pyrkiessään ymmärtämään ja sanoittamaan suruaan – kääntyi nykyrunouden puoleen. Saima Harmaja on ollut lukuisille suomalais(nais)ille se henkilö, joka on tarkimmin sanoittanut heidän suuria ja pakahduttavia ilon ja surun sekä luontorakkauden tuntojaan.

Aiemmissa Harmaja-elämäkerroissa on piirretty kuvaa runoilevasta teinitytöstä, joka riutuu tuberkuloosin kynsissä. Ylönen nostaa esiin vahvan ja määrätietoisen nuoren naisen, jolla on kirjailijankutsumus ja joka työskentelee ankarasti kehittyäkseen runoilijana ja saadakseen töitään julkaistuksi.

Erityisen tarkasti kuvataan Harmajan on-off-suhde Jaakko Holmaan. Aiemmin julkaistuja Saima Harmajan päiväkirjoja ja kirjeitä on editoitu rankalla kädellä, erityisesti on poistettu ja peitelty arkaluontoisina pidettyjä seikkoja, kuten rakkaussuhteita. Nyt kirjoittajan käytössä olivat kaikki alkuperäiset päiväkirjat sekä Jaakko Holman jäämistöstä löytyneet Saiman kirjeet. Niin Saima Harmajasta piirtyy kokonainen, ruumiillinen, viehätysvoimastaan epävarma, hepeniin ihastunut, palavasti rakastunut, pettynyt ja petetty nainen, aiemman verettömän teinitytön sijaan.

Ylösen elämäkerta kuvaa viime vuosisadan alun helsinkiläistä sivistyneistöä. Saiman äiti, Laura Harmaja kuului Genetzin (suomennettuna Jännes) maineikkaaseen sukuun. Saiman sukulainen on siis myös taiteilija Meri Genetz, jonka elämäkerrasta aiemmin kirjoitin. Kaupunkilaiskodin lisäksi Ylönen kuvaa kauniisti ja tarkasti perheen kesäkotia, Lohjalla sijaitsevaa Heimoa, jossa Saima Harmaja kirjoitti kauneimmat luontokuvauksensa.

Mutta kyllä Saima Harmaja ehti matkustellakin. Hän opiskeli yhden lukukauden Tartossa, jossa hän eli elämänsä itsenäisintä ja voimakkainta aikaa – vaikka kaipasikin silmittömästi kotiaan. Elämänsä viime vaiheessa hän matkusti Italiaan, mutta monenlaiset vastoinkäymiset varjostivat matkaa, jolta palattuaan Saima Harmaja sairastui lopullisesti. Hän ei kärsinyt pelkästään tuberkuloosista, vaan oli monin tavoin sairaalloinen läpi elämänsä.

Kirjasta löytyi myös minulle tuttu kirjailija: Kersti Bergroth. Suomalaisten kirjailijoiden delegaatio vieraili Tartossa 1931 – paria vuotta ennen Saima Harmajaa, joka asui syksyn 1933 tässä samassa upeassa talossa.

Samalla tavalla kuin Edith Södergran eli koko elämänsä yhdessä äitinsä kanssa, myös Saima ja Laura Harmajan suhde on erittäin läheinen. Saima asui koko elämänsä lapsuudenperheessään, ja hän oli hyvin kiintynyt ja kiinnittynyt äitiinsä. Saiman kuoltua äiti teki surutyötä julkaistessaan ja editoidessaan tyttärensä runoja, päiväkirjoja ja kirjeitä.

Elämäkerta etenee kronologisesti Saima Harmajan lyhyen elämän syntymästä kuolemaan. Teoksen lopussa Ylönen käsittelee vielä Harmajan merkitystä nykypäivässä. Runoilijan nimikkoseura on aktiivinen ja järjestää erilaisia tapahtumia vuosittain – tunnetuimpana ja suosituimpana kävelyretki Hietaniemen hautausmaalla.

Harmajan runoja on luettu kaikkina hänen kuolemaansa seuranneina vuosikymmeninä – erityisen ahkerasti sodan vuosina, jolloin ”kuolemille haettiin selitystä ja lohdutusta sekä toivoa; Saiman runot luotasivat elämän merkitystä ja peilasivat rakkaudessa hylätyksi tulemisen tuntoja”. Yhä edelleen kuolinilmoituksissa ja addresseissa haetaan lohtua Saima Harmajan runosta ”On maa”.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keräämissä lukumuistoissa Saima Harmajan runojen kerrotaan lohduttaneen surussa ja menetyksessä, mutta myös antaneen ilmaisuja onnen ja rakkauden vallatessa sekä luonnon äärellä. Monet lukijat samastuvat Saima Harmajan kokemuksiin luonnossa ja vaikkapa hänen kaipuuseensa kesämökille.

Harmajan runoja on myös sävelletty. Yksi tuoreemmista on Litku Klemetin sovitus runosta ”Tähdenlento” vuoden 2019 keväältä:

Sydänten runoilija -teos on huolellisesti tehty, laajaan aineistopohjaan ja lähdekirjallisuuteen sekä osin uuteen lähdeaineistoon perustuva kokonaisvaltainen, arvostava ja kunnioittava elämäkerta Saima Harmajasta – tytöstä ja nuoresta naisesta, joka oli sairaalloinen ja kiintynyt perheeseensä; joka rakasti luontoa ja jolla oli palavia tunteita nuoreen mieheen, joka ei kyennyt vastaamaan hänen odotuksiinsa; ja joka sanoitti tuntemuksensa ja kokemuksensa runomuotoon.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.