Naistenviikon lukuhaaste: Rouva Einstein

Asianajaja Marie Benedict (s. 1968) on kirjoittanut useita kirjoja historian naisista ja heihin liittyvistä salaisuuksista, kuten puolisonsa monet kerrat pelastanusta Clementine Churchillistä, Hedy Lamarrista, joka oli paitsi näyttelijä myös tutkija sekä palvelijatar Clara Kelleystä, voimahahmosta Andrew Carnegien taustalla. Hän on myös kirjoittanut historiallisia romaaneja kirjailijanimellä Heather Terrell.

Tänä keväänä ilmestyi Kaisa Haatasen suomentamana romaani Rouva Einstein (Sitruuna Kustannus, alkuteos The Other Einstein), joka nimensä mukaisesti kertoo Nobel-palkitun ja maailmankuulun fyysikon Albert Einsteinin ensimmäisen puolison tarinan. Kyse on siis romaanista, joka perustuu aiempaan kirjallisuuteen ja tutkimukseen, mutta jossa romaanin tapaan on paljon spekulaatioon, kuvitteluun ja valistuneisiin arvauksiin perustuvia asioita.

Kirjan lopussa kerrotaan lähteistä ja myös niistä asioista, joita kirjoittaja ei voi tietää, mutta joista hän on kirjoittanut oman, uskottavan tulkintansa.

Mileva ”Mitza” Maric (1875–1948) oli serbialaissyntyinen nainen, joka oli poikkeuksellisen älykäs sekä matemaattisesti lahjakas, ja aikakaudelleen (sekä serbialaiselle kulttuurille) poikkeuksellisesti lähti opiskelemaan ulkomaille. Hän muutti Zürichiin ja aloitti fysiikan opiskelut kurssinsa ainoana naisena. Samalla kurssilla opiskeli myös muuan saksalaissyntyinen, juutalaistaustainen Albert Einstein.

Romaani kuvaa Mileva Maricin taistelua koulutuksen saamiseksi sekä sitä kamppailua, jota hän joutui käymään miesvaltaisessa opinahjossa ja opinalalla. Mutta se kertoo myös ystävyydestä, joka syntyi toisten opiskelevien naisten kanssa.

Hiljalleen Maric tutustui opiskelutovereihinsa ja Einstein ryhtyi liehittelemään häntä. Seurustelu ainakaan julkisesti ei kuitenkaan tullut kysymykseen, sillä Milevan maine kärsisi siitä, eikä Einsteininkaan perhe hyväksynyt itäeurooppalaista miniäehdokasta. Mileva halusi rakentaa uran tiedenaisena, mihin ei sopinut rakkaus, puoliso tai lapset.

Romaanin mukaan Albert Einstein kuitenkin rohkaisi Milenaa valitsemaan molemmat ja maalaili heille boheemia perhe-elämää, jossa he yhdessä tekisivät tiedettä. Milena uskoi vakuutteluja, minkä seurauksena hän tuli raskaaksi. Albert käytännössä hylkäsi hänet erilaisilla verukkeilla ja Milena palasi kotiinsa raskauden ja lapsen syntymän ajaksi. Avioliiton ulkopuolinen raskaus oli luonnollisesti suuri häpeä tuohon aikaan. Romaani kuvaa, että raskautensa vuoksi Milena ei läpäissyt yliopiston lopputenttejä ja jäi ilman muodollista akateemista pätevyyttä.

Milenan ja Albertin esikoistytär Lieserlin kohtalo on jäänyt avoimeksi. Romaanissa Mileva jättää hänet vanhempiensa hoidettavaksi ja palaa Albertin luo, vähän sen jälkeen Lieserl sairastuu tulirokkoon ja menehtyy. Tosiasiassa ei tiedetä, mitä hänelle tapahtui – Albert ei kuitenkaan koskaan tavannut tytärtään. Pariskunta muutti Berniin Albert Einsteinin saatua sieltä viran patenttitoimistosta, avioitui ja sai myöhemmin vielä kaksi poikaa.

Osallistuin kesäkuussa 2018 uskontotieteilijöiden konferenssiin Bernissä. Tein kollegoideni kanssa myös vierailun Albert ja Milena Einsteinin kotimuseoon, jossa otimme ryhmäselfien Albertin ja Milenan kuvan äärellä.

Erittäin spekuloitua on myös Milenan osuus Albert Einsteinin suurissa ja käänteentekevissä teorioissa. Romaanissa kerrotaan heidän suunnitelleen ja toteuttaneen yhteistyössä Albert Einsteinin läpimurtoartikkelit, ja Albertin jättäneen niistä tarkoituksella ja tahallisesti pois Milenan nimen ja siten häivyttäneet hänet pois fysiikan historiasta.

Albert ja Milena Einsteinin kotitalo Bernin keskustassa, joka ei ole juuri muuttunut kuluneen yli sadan vuoden aikana. Vain autot ovat lisääntyneet.

Marie Benedictin romaani ei piirrä kovin mairittelevaa kuvaa Albert Einsteinista. Hän vaikuttaa itsekeskeiseltä. Hän halveksii vaimoaan ja tämän ponnisteluja. Hänellä on lukuisia rakkaussuhteita muihin naisiin. Hän ei tue puolisonsa tieteellistä työtä tai ponnisteluja. Lopulta he ajautuvat eroon, mutta Milena onnistuu saamaan avioerosopimuksen, joka takasi hänelle Albertin mahdollisen (ja 1921 toteutuneen) Nobel-palkinnon palkintosumman käytettäväksi heidän poikiensa koulutukseen ja elatukseen.

Rouva Einstein kertoo kiinnostavasti ja sydäntäriipivästi tuttua tarinaa siitä, miten naiset ovat joutuneet kamppailemaan saadakseen koulutuksen, miten he ovat joutuneet joko luopumaan perheestä uransa vuoksi tai urastaan perheensä vuoksi, miten he joutuvat jättämään älylliset ponnistelunsa ja keskittymään lasten, kodin ja puolison tarpeista huolehtimiseen – tai tekemään tiedettä yöunien kustannuksella.

Romaanissa kuvataan kaunis kohtaus Mileva Einsteinin ja Marie Curien kesken. Curie kertoo, että on mahdollista saada molemmat, ura ja perhe, mutta pitää valita oikeanlainen puoliso. Marie valitsi oikein, Mileva ei.

Bernistä avautuvat huikeat näkymät Alppien vuoristoon. Vaeltaminen vuorilla oli sekä Milenalle että Albertille tärkeää.

One thought on “Naistenviikon lukuhaaste: Rouva Einstein

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.