Dosentti päivystää

Dosenteista puhutaan julkisuudessa usein halveksien. Päivystäviksi dosenteiksi sanotaan henkilöitä, jotka esiintyvät tiuhaan mediassa. Edellisessä hallituksessa taas suhtauduttiin halveksivasti tieteelliseen tietoon ja puuskahdettiin kaiken maailman dosenteista, jotka määräävät, mitä pitäisi tehdä ja mitä ei. No, onneksi meillä on nyt hallitus, joka luottaa tieteelliseen tutkimukseen. Ties minkälainen tilanne muuten olisi vaikkapa covid19-epidemian suhteen.

Olen aikaisemmin kirjoittanut siitä, mitä dosentit ovat ja mitä tekevät. Turun yliopistojen dosenttiyhdistys on puolestaan julkaissut Kaiken maailman dosentitoppaan, jossa kuvataan tarkemmin dosentti-nimikkeen historiaa ja sisältöä.

Mutta dosenttien päivystämisestä siis. Mediassa haastatellaan mielellään sellaisia asiantuntijoita, jotka suostuvat haastatteluihin ja jotka ilmaisevat itseään selkeästi, ytimekkäästi ja ymmärrettävästi. Kun hyvä haastateltava on löytynyt, häneltä pyydetään yhä uudelleen näkemyksiä ja lausuntoja.

Toki uutisaiheet vaihtelevat, joten eri aikoina lausuntoja pyydetään eri alojen asiantuntijoilta, jotka voivat olla dosentteja tai sitten ei. Joskus kysytään islamista, toisinaan taas terrorismista, kouluampumisista, ilmastonmuutoksesta tai Yhdysvaltojen politiikasta – politiikan asiantuntijoita tarvitaan erityisesti vaalien yhteydessä. Talousasiantuntijoita tunnutaan tarvitsevan aina. Tänä vuonna on tarvittu erityisesti päteviä ja asiantuntevia epidemologeja.

Koska koskaan ei tiedä, minkälaiset asiat milloinkin nousevat tärkeiksi, on hyvä, että tehdään monenlaista tutkimusta ja koulutetaan monenlaisia asiantuntijoita. Että on olemassa kaiken maailman dosentteja, joilta voidaan kysyä, kun ollaan uudenlaisen tilanteen edessä ja tarvitaan yhteenvetoja, valistuneita päätelmiä ja arviointia.

Omat tutkimusalueeni eivät liity globaalien huolenaiheiden kasvavaan joukkoon, mutta aina välillä joku median edustaja lähestyy minua ja kysyy näkemyksiäni vaikkapa sukupuolesta ja uskonnosta, uskonnottomuudesta, henkisyyden kasvusta tai esoteerisuudesta. Yleensä vastaan myönteisesti haastattelupyyntöihin, paitsi silloin kun aihe on sellainen, josta minulla ei ole erityistä sanottavaa. Silloin ohjaan kysyjän ottamaan yhteyttä johonkuhun toiseen, joka asiasta paremmin tietäisi.

Median pyyntöihin vastaaminen ja myös julkiset esiintymiset eri tilaisuuksissa ovat osa akateemista työtä. Niihin viitataan lyhenteellä YVV eli yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Olen kokenut, että koska minulle maksetaan palkka verovaroista, minulla on velvollisuus vastata kun kysytään, velvollisuus olla käytettävissä. Toki tässäkin pitää vetää rajoja, ainakin sellaisten henkilöiden kohdalla, joille haastattelupyyntöjä satelee niin paljon, että varsinainen oman työn tekeminen kärsii.

Minä olen viime aikoina keskustellut usean toimittajan kanssa niin esoteerisuudesta kuin (uus)henkisyydestä. Molemmat ovat aiheita, joista minusta on mukava puhua. Esoteerisuus on ajankohtaista tuoreen ja kiinnostavan tutkimuksen vuoksi ja siksi, koska keväällä julkaistiin minun ja Nina Kokkisen toimittama teos Moderni esoteerisuus ja okkultismi Suomessa (Vastapaino). Uushenkisyys puolestaan kytkeytyy monin tavoin esoteerisuuteen ja on ajankohtainen siksi, että henkisyydestä on tullut yhä merkittävämpi osa yhä useamman ihmisen elämää. Kyselyt osoittavat, että suuri osa nuorista aikuisista naisista pohtii henkisyyteen liittyviä kysymyksiä.

Turun Taiteiden yössä pääsin keskustelemaan kirjailija Heikki Kännön ja kustantaja Seppo Lahtisen kanssa esoteerisuudesta, okkultismista ja kirjallisuudesta. Yleisö osallistui vilkkaasti keskusteluun, vaikka ulkoilmassa puhuminen on vähän haastavaa. Kuvakaappaus Sammakkokustannuksen Instagram-tililtä.

Minua on haastateltu yksin tai yhdessä kollegan kanssa erilaisiin valtakunnallisiin ja alueellisiin julkaisuihin, verkkoon sekä eri radiokanaville. Julkiset esiintymiset ovat tänä vuonna olleet vähissä, mutta muutamaan sellaiseenkin olen onnistunut pääsemään. Yleisökysymykset ovat yhtäältä odotettavia ja tuttuja, toisaalta yllätyksellisiä ja hämmentäviä.

Tampere-talon Aulaklubilla keskustelin tutkija Antti Harmaisen ja kustantaja Hannele Huhtalan kanssa esoteerisuudesta ja okkultismista. Yleisökysymykset koskivat esimerkiksi paljon huomiota herättäneitä salaliittoteorioita. Kuva Vastapainon Instagram-tililtä.

Kun haastattelija – tai yleisökysymyksen esittäjä – on perehtynyt aiheeseen ja tekee sen vuoksi kiinnostavia kysymyksiä, keskustelusta tulee mielenkiintoista ja jopa oivalluksia ja uusia ajatuksia herättäviä.

Useimmiten haastattelut alkavat käsitteiden määrittelyllä. Se on hankalaa, sillä esoteerisuuden ja henkisyyden kaltaiset käsitteet – joita käytetään sekä tutkimuksissa että arkikielessä mutta vähän eri tavoin – ovat vaikeita määritellä selvästi ja yksinkertaisesti. Mutta kun aina uudelleen ja uudelleen saa vastata kysymykseen, mitä esoterialla tarkoitetaan tai mitä uushenkisyys on, voi haastaa itseään muotoilemaan aina vain selkeämpiä ja ymmärrettävämpiä vastauksia. Lyhyitä ja ytimekkäitä vastauksia en ole oppinut vieläkään antamaan, vaan helposti jaarittelen pitkästi.

Näin etätyöaikana haastattelut tulee useimmiten annettua kotisohvalta tietokoneella tai puhelimessa. Eri ohjelmat, kuten Zoom, Teams tai GoogleMeet voivat toimia hyvinä alustoina haastatteluille.

On hyvä, jos toimittajat lähettävät etukäteen kysymyksiään tai teemojaan, jotta niitä voi pohtia valmiiksi ja vaikkapa kirjata avainsanoja tai joitain yksittäisiä faktoja ylös. Valmiita vastauksia ei tietenkään kannata kirjoittaa, mutta voi miettiä, mitä asioita vastauksen piiriin kuuluu. Ja varsinkin kun kysymys on yllättävä, sitä on hyvä pohtia hetki ennen vastaamista. Toki haastattelijalle voi myös vinkata olemassaolevia artikkeleita, joista hän voi etsiä lisätietoja tai tarkennuksia.

Koska kaikki ihmiset, niin myös haastattelijat ja toimittajat, lähestyvät asiaa aina omasta näkökulmastaan, omien kokemustensa ja vaikkapa koulutuksensa pohjalta, eteen tulee myös aivan uudenlaisia näkökulmia ja ehdotuksia, jotka pakottavat miettimään asioita uudelleen. Se on aina virkistävää.

Yksi keskustelu käytiin jopa tyhjässä Turun tuomiokirkossa – jossa on todella haasteellinen kaiku. Kun asettuu tutkija-papin haastateltavaksi – tällä kertaa keskustelukumppanina oli Tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Miika Ahola – saa varautua kysymyksiin, jotka lähtevät sellaisista suunnista, joita ei tule ajatelleeksi.

Parhaimmillaan haastattelut ovatkin innostunutta vuoropuhelua ja ajatustenvaihtoa kahden asiasta kiinnostuneen välillä.

Yksi tällainen inspiroiva keskustelu käytiin minun ja Ylen radiotoimittaja Satu Kivelän kesken syyskuisena aamupäivänä. Pohdimme henkisyyttä monenlaisista näkökulmista, kuten sukupuolen suhteen tai globaalina ilmiönä. Myös Durkheim mainittiin, mistä olin ilahtunut – en ollut ajatellutkaan henkisyyttä suhteessa Durkheimin käsitteisiin. Vilkkaan keskustelun jälkeen olinkin oikein virkistynyt ja inspiroitunut.

Havaintoja ihmisestä -ohjelmasarjaan haettiin myös kuulijoiden kokemuksia ja näkemyksiä aiheesta. Itse ohjelma tulee kuunneltavaksi Ylen Radio Ykköseen ja Yle Areenaan 29.10. Odotan itsekin mielenkiinnolla, minkälainen kokonaisuus ohjelmasta muodostuu.

Henkisyydestä keskustellessa katselin tätä kuusamolaista maisemaa. Keskusteluun nousikin luontosuhteen ja henkisyyden vahva kytkös, erityisesti tänä erikoisena vuonna.

One thought on “Dosentti päivystää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.