Finlandia-palkintoehdotuksia 2020

Olen kerran aikaisemmin, muistaakseni huonolla menestyksellä, pohtinut sitä, mitä kirjoja haluaisin nähdä Finlandia-palkintoehdokkaiden joukossa.

Nyt ryhtyessäni pohtimaan, mitkä tänä vuonna julkaistut teokset ansaitsisivat huomiota ja palkintoja, tajusin, että olen loppujen lopuksi lukenut melko vähän uusia kotimaisia romaaneja tai tietokirjoja. Ja osa lukemistani romaaneista ei mielestäni ansaitse palkintoehdokkuutta. Siksi löysin vain neljä ehdokasta romaani- ja tietokirjapalkinnon saajiksi. Nämä valinnat ovat ehdottoman subjektiivisia, osin jopa puolueellisia.

Romaani-ehdokkaat

Oman Finlandia-listani kärkeen haluan nostaa upean, jotenkin kansainvälistä tasoa olevan suuren kertomuksen: Selja Ahavan romaanin Nainen joka rakasti hyönteisiä. Romaani muistuttaa Virginia Woolfin Orlandoa siinä mielessä, että päähenkilö, historiallinen henkilö Maria Sibylla Merian (1647–1717) siirtyy kuin huomaamatta ajasta ja aikakaudesta toiseen. Kuunnellessani romaania en oikeastaan edes tajunnut tuota siirtymää ennen kuin nykypäivän tekniset laitteet kuin töksähtivät tajuntaani, niin hienovaraisesti Ahava siirtää henkilöhahmoaan ajasta ja myös maasta ja maanosasta toiseen.

Selja Ahava: Nainen joka rakasti hyönteisiä

Romaani on tarina naisen mahdollisuuksista ja rajoitteista eri aikoina mutta myös taiteilijan kutsumuksesta ja palosta, joka nousee muiden velvollisuuksien yli. Teksti on visuaalista ja lukijan/kuuntelijan mieleen nousevat yksityiskohtaisen tarkasti kuvatut hyönteiset eri muodoissaan, sillä ennenkaikkea romaani kertoo naisen metamorfoosista omaksi itsekseen – muodonmuutoksesta, joka nyt saa erilaisen, etäännytetyn ja siksi hienovaraisemman käsittelyn kuin edellisessä Ennen kuin mieheni katoaa -romaanissa. Yksi luku- tai kuuntelukerta ei riitä tavoittamaan romaanin eri tasoja.

Emmi Itärannan Kuunpäivän kirjeet on maan ja ulkoavaruuden tulevaisuuteen sijoittuva romaani, joka on kirjoitettu kauniilla ja runollisesti soljuvalla kielellä, vaikka sisältää käytännössä myös jännitysromaanin elementtejä. Romaani on myös kertomus shamaani-parantajan ja luonnonsuojelija-biogeneetikon rakkaussuhteesta, jota ylläpidetään kirjoittamalla ja rakentamalla yhteistä, kuviteltua kuunpäivän taloa ja jossa kohtaavat ja risteävät muinainen, yliluonnollisia elementtejä sisältävä sekä rationaalinen, luonnontieteeseen perustuva maailmankuva.

Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet

Olen vasta nyt ryhtynyt lukemaan Joel Haahtelaa. Hänen uusin romaaninsa Hengittämisen taito on vasta toinen Haahtelani. Vaikka romaanin kertoja jää melko etäiseksi ja oikeastaan melko ärsyttäväksikin hahmoksi, on kiinnostavaa lukea Haahtelan pohdintaa hengellisyydestä, ortodoksisen kristillisyyden sisäänpäinkääntyneisyydestä ja siitä, miten hengellinen kutsumus ikään kuin oikeuttaa jättämään taakseen kaiken muun, kaikki muut. Yksinäisen ja karun luostarisaaren kuvaus on kiehtovaa, saaren, jossa ovat läsnä samanaikaisesti kaikki siellä eläneet ja palvonnalle elämänsä omistaneet miehet – naisille on varattu tässä romaanissa kuten ortodoksisessa kirkossakin sivussaseisojan roolit.

Joel Haahtela: Hengittämisen taito

En ole aivan vielä päässyt loppuun Heikki Kännön Runoilija-romaanissa, mutta voin jo nyt tarjota tätä ehdokkaaksi Finlandia-palkinnon saajaksi. Runoilija on Kännön edellistä, Runeberg-palkittua Sömnötä ”helpommin” luettava, suorastaan lukijaystävällinen lukuromaani. Mutta ei sekään päästä lukijaansa helpolla, vaan vyöryttää eteen monenlaisia, historiallisia ja fiktiivisiä hahmoja. Esoteria-asioista kiinnostuneelle romaani, jonka keskipisteessä on Rudolf Steinerin ja Friedrich Nietzschen lyhyt kohtaaminen, on odotettu, eikä tuota pettymystä. Kännöllä on taito rakentaa fiktiivisiä maailmoja, joihin lukijan on vain heittäydyttävä mukaan ja annettava tekstin kantaa.

Heikki Kännö: Runoilija

Mietin myös Tommi Kinnusen romaania Ei kertonut katuvansa, josta monet veikkaavat Finlandia-ehdokasta sekä Helena Sinervon yhdenpäivänromaania Tytön huone tai jo viime vuoden puolella ilmestynyttä Antti Röngän esikoisromaania Jalat ilmassa.

Tietokirja-ehdokkaat

Juho Saaren teoksesta Kuuluisan kuoleman varjo olenkin jo kirjoittanut erillisen blogipostauksen. Tietokirja käsittelee sitä, miten ja minkä vuoksi vuonna 1953 17-vuotiaana kuolleen Kyllikki Saaren murhasta tuli asia, jonka suurin osa suomalaisista – mitä iäkkäämpi, sitä varmemmin – tuntee tai ainakin tietää. Teos on tiukkaa yhteiskuntatieteellistä tutkimusta ja samanaikaisesti tiedettä yleistajuistavaa, persoonallisesti kirjoitettua asiaproosaa, jota lukee kuin romaania.

Juho Saari: Kuuluisan kuoleman varjo

Koska olen itsekin kirjoittanut pari elämäkertaa, luen mielelläni toisten tekemiä, kiinnostavista ihmisistä kirjoitettuja elämäkertoja. Erityisen mielenkiintoinen asetelma on Olli Löytyn ja Anniina Holmbergin yhdessä kirjoittama elämäkerta aviopari Ina ja Tito Collianderista, nimeltään yksinkertaisesti Ina ja Tito. Kahden kirjoittajan kaksoiselämäkerta – miten se voisi onnistua? Voi se.

Lukija päästetään lähelle Inan ja Titon elämää – ehkä lähemmäs Titoa, joka on julkaissut omaelämäkerrallisia teoksia ja tarjonnut siten enemmän samastumispintaa. Heidän elämänsä kulkee rinta rinnan, myös lapsuus- ja nuoruusvuosina, ennen kuin heidän elämäntarinansa yhdistyivät. Kirjapajan julkaisema teos kertoo paitsi avioliitosta, rakkaudesta ja perhe-elämästä myös taiteilijuudesta ja hengellisyydestä sekä niiden yhteenkietoutuneisuudesta. Kyse on tässäkin ortodoksisuudesta – mikähän siinä on, että ortodoksisuudesta nyt kirjoitetaan tai että luen juuri nyt ortodoksisuudesta? Tämä kaksoiselämäkerta on hienosti kirjoitettu ja rakennettu.

Annika Holmberg ja Olli Löytty: Ina ja Tito

Timo R. Stewartin teos Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys on jo nimitetty Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi. Eikä syyttä. Tämä on myös elämäkerrallinen teos, joskin fokus on 1900-luvun alussa Jerusalemin temppelivuorilla tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa, joissa etsittiin Raamatussakin kuvattua, Jerusalemin temppelin tuhoutumisen myötä kadonnutta liiton arkkua (tai arkkia kuten vanhemmissa raamatunkäännöksissä sanottiin). Tämä on myös tiukkaa, lähteisiin perustuvaa historiatieteellistä tutkimusta, joka samalla tarjoaa lukijalle kuin seikkailukertomuksen Juveliuksen elämästä ja monista kiinnostuksen kohteista. Kirjoittaja on onnistunut pääsemään käsiksi ennen tutkimattomiin lähteisiin ja saa kerrottua valmiiksi tarinan, joka aiemmin on jäänyt vajaaksi ja puutteelliseksi. Ja Temppelivuorilla kaivetaan edelleen.

Timo R. Steward: Valter Juvelius ja Kadonneen arkin metsästys

Liiton arkin kaivaukset sijoittuvat 1900-luvun alkuun, jolloin monenlaiset esoteeriset liikkeet, seurat ja harrastukset kiehtoivat ihmisiä – eikä Juveliuksen numerologinen raamatuntulkinta salasanomien etsimisineen ollut kovin kaukana esoteerisista harrastuksista, kuten vaikkapa seansseista, joita Marjo Kaartisen Spiritistinen istunto -teoksessa tarkastellaan. Tästäkin kirjasta olen kirjoittanut oman blogitekstinsä. Kaartisen teos on sujuvasti ja narratiivisesti kirjoitettua tietotekstiä, joka perustelee argumenttinsa tarkoin lähdeviittein ja samalla tekee läpinäkyväksi historiantutkijan tutkimusprosessin mullistavine löytöineen ja hitaine tunteineen arkistojen ja kirjastojen hämärissä.

Marjo Kaartinen: Spiritistinen istunto

Tietokirjojen sarjassa kärkikahinoihin osallistuivat myös Maarit Leskelä-Kärjen ja kumppanien toimittama Päiväkirjojen jäljillä, Viljami Puustisen Gallenin veljekset sekä Pekka Valtosen Hullun keisarin hovissa. Kaikista olen kirjoittanut myös tänne blogiini. Hyllyssäni odottaa vielä lukemistaan pino tänä vuonna ilmestyneitä erinomaisia tietokirjoja muun muassa tarinallisuuden ja kertomusten käytöstä sekä itämaisesta henkisyydestä. Ja odotan pariakin kirjoittamista käsittelevää teosta ilmestyväksi. On upeaa, miten hienoja tietokirjoja suomeksi ilmestyy!


2 thoughts on “Finlandia-palkintoehdotuksia 2020

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.