Luettua: Tulevaisuuksien kuvittelua

Piia Leino 2022. Aarteidesi aikakirjat. S & S.

Akaasiset aikakirjat tai akaasinen arkisto on erityisesti teosofiaan ja new age -henkisyyteen kytkeytyvä käsitys, jonka mukaan kaikki maailman tapahtumat aikojen alusta sen loppuun tallentuvat erityiseen arkistoon. Tietyt, erityisen henkiset yksilöt voivat näistä aikakirjoista hankkia tietoa menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Esimeriksi Helena Petrovna Blavatsky, Annie Besant tai Rudolf Steiner kertoivat kykenevänsä lukemaan näitä arkistoja. Käsitteen taustalla on sanskriitin sana akasha, joka viittaa taivaaseen tai eetteriin. Akaasisista aikakirjoista voi lukea tapahtumien lisäksi myös ihmisten ajatuksista ja tunteista.

Piia Leinon tuoreessa romaanissa Aarteidesi aikakirjat kuvataan vuotta 2122, jolloin teknologian avulla on toteutettu eräänlainen yksilökohtainen versio akaasisista aikakirjoista: yksittäinen ihminen voi, maksua vastaan, tallentaa oman elämänsä kokemukset tietokoneelle, mielikoneeseen. Tällöin ne muodostavat eräänlaisen autenttisen päiväkirjan yhden elämän tapahtumista, suoraan, koettuna ja aistittuna – ei muistojen ja eletyn elämän läpi suodatettuina.

Varakkaat ihmiset saattoivat kokemustensa lisäksi tallentaa myös ruumiinsa (tai pelkän pään) pakastettuna odottamaan tulevaa aikaa, jolloin vanhuuden raihnaisuus ja kuolemaan johtavat sairaudet olisi opittu parantamaan – ja myös sulattamaan ihmisruumiit, herättämään ne henkiin (tai rakentamaan uudet kantasoluista) ja yhdistämään tallennettuihin kokemuksiin. Teemaa käsitteli myös Leena Krohn Unelmakuolema-romaanissaan.

Sitä odotellessa pakastamisen ja tallentamisen hoitanut yritys, Kryonia, kaupallisti tuotteensa. He tarjosivat ihmisille mahdollisuuden immersoitua vainajien elämään, louhia heidän muistoissaan ja kokemuksissaan. Kokea menneen maailman tuulahduksen ja kadonneita asioita: raikkaan meri-ilman, kävelyn luonnonmetsässä, mahdollisuuden matkustaa eri paikkoihin, syödä murhattujen eläinten lihaa, omistaa eri laseja eri juomille, paperisia kirjoja, lemmikkejä, vaatteita jotka eivät osanneet ajatella.

Koska Kryoniaan tallennetut vainajat olivat varakkaita, he valmistautuivat tulevaan elämäänsä myös tallentamalla varallisuuttaan tai rahaksi muutettavaa omaisuuttaan Kryonian tallelokeroihin sekä – varmuuden vuoksi – erilaisiin kätköpaikkoihin. Tällöin syntyi myös uusi ammattikunta: aarteenetsijät, jotka louhivat mielikoneissa vainajien muistoja tarkoituksenaan etsiä vihjeitä siitä, minne he olivat aarteensa kätkeneet.

Piia Leino on varhaisemmissakin teoksissa käsitellyt tulevaisuuskuvia. Taivas-romaanissa (2018) elettiin dystopiassa, josta pääsi pakenemaan Taivas-tietokoneohjelmalla virtuaalitodellisuuteen. Tällöin ei tarvinnut elää ikävässä maailmassa mutta ei myöskään pyrkiä muuttamaan sitä. Romaani kuvittaa elävästi sitä, miten Karl Marx määritteli uskonnon: oopiumia kansalle – se ei paranna, mutta auttaa kestämään olosuhteita.

Yliaika-romaani (2020) puolestaan kuvitti hyvinvoivaa, nuorekasta utopiaa, jonka kääntöpuolena oli se, että kansalaisuus kuului vain alle 75-vuotiaille. Ikärajan tullessa täyteen oli syötävä viimeinen ateria, lausuttava viimeiset sanat ja tehtävä mahdollisimman tyylikäs ja arvokas exitus. Tästä teemasta kirjoitti jo vaikkapa Merete Mazzarella Marraskuu-romaanissaan.

Yliajassa kuten myös tässä Aarteidesi aikakirjassa pohditaan hyvän elämän ominaisuuksia: Mitkä asiat lopultakin tekevät elämästä hyvän? Mitkä asiat ovat arvokkaita, aarteita, säilyttämisen arvoisia? Mistä asioista kannattaa pitää kiinni?

Leinon tulevaisuuskuvien siemenet ja juuret löytyvät tästä ajasta: epätasa-arvo, nuorekkuuden ihannointi, virtuaaliset todellisuudet, ilmastonmuutos. Meidän on tehtävä valinta siitä, mihin suuntaan haluamme mennä tai ajaudumme holtittomasti suuntaan, jonne emme haluaisi joutua.

Romaani kehottaakin meitä nauttimaan elämästä tässä ja nyt – sekä kantaa vastuumme ja pitää huolta siitä, että se on mahdollista myös tulevaisuudessa.

Itseäni kiinnostavat erityisesti Aarteidesi aikakirjojen tärkeät teemat: kuolema ja kuolemattomuus, tietoisuus ja ei-tietoisuus, kokemus ja muistot, ihmisten väliset suhteet sekä kehollisuuden merkitys.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.