Luettua: Totuudenetsijän elämä

Erik Gullman 2020. Totuus on korkein hyve. Pekka Ervastin elämäkerta. Ruusu-Ristin Kirjallisuusseura ry. 333 s. Erik Gullmanin vuosikymmeniä tekemään tutkimustyöhön pohjautuva, Ruusu-Ristin kirjallisuusseuran toimikunnan huolellisesti toimittama, teosofi Pekka Ervastin elämäkerta Totuus on korkein hyve julkaistiin juhlistamaan Ervastin perustaman Ruusu-Risti-järjestön 100-vuotispäivää. Teos on tarkka ja yksityiskohtainen, kauttaaltaan lähdeviitoitettu kuvaus Suomen tunnetuimman, merkittävimmän ja tuotteliaimman totuudenetsijän elämästä.  Kirjailija ja runoilija … More Luettua: Totuudenetsijän elämä

Luettua: Työtä ja rakkautta Ina ja Tito Collianderin elämässä

Annina Holmberg & Olli Löytty 2020. Ina ja Tito. Kohtauksia Collianderien taiteilijaliitosta. Helsinki: Kirjapaja. 246 sivua. Ina ja Tito Colliander olivat aikuisiällä ortodoksisuuteen kääntynyt taiteilijapariskunta, jonka elämänvaiheita, taiteilijuutta, avioliittoa ja perhettä – sekä niihin liittyviä säröjä ja murtumia – kirjailija Annina Holmberg ja kirjallisuudentutkija Olli Löytty kuvaavat ja asettavat yhteiskunnalliseen, kulttuuriseen ja historialliseen kontekstiinsa. Teoksen kertojan … More Luettua: Työtä ja rakkautta Ina ja Tito Collianderin elämässä

Luettua: Itämaisen henkisyyden jäljillä

Elina Hellqvist & Jyri Komulainen (toim.) 2020. Henkisyyttä ja mielenrauhaa. Aasian uskonnollisuus länsimaissa. Gaudeamus. Sain kustantajalta luettavakseni tämä tuoreen, aasialaistaustaisen henkisyyden vaikutuksia länsimaissa ja erityisesti Suomessa eri näkökulmista tarkastelevan artikkelikokoelman. Nyt kun olen itse valmistelemassa Suomen uskonnollisen kentän historiaa ja nykypäivää käsittelevää kurssia, tartuin teokseen hyödyntääkseni sitä luentojen laatimisessa. Teoksessa on lyhyen johdannon lisäksi kuusi … More Luettua: Itämaisen henkisyyden jäljillä

Vuoden 2020 luetut ja kuunnellut kirjat

Minulla on tapana kirjata Goodreads-palveluun kaikki kirjat, jotka luen tai kuuntelen. Yleensä asetan tavoitteeksi lukea vuodessa sata kirjaa, sillä viime vuosina olen tullut lukeneeksi suunnilleen sen verran. Esimerkiksi vuonna 2016 luin tuon sata kirjaa. Vuosi 2020 oli kuitenkin poikkeuksellinen, joten kirjasaldoksi tuli muhkeat 133 kirjaa. Luetut kirjat voi nähdä täältä Goodreadsin sivulta. Keskimääräistä suurempaan kirjasaldoon … More Vuoden 2020 luetut ja kuunnellut kirjat

Luova, tarinallinen vai molempia?

Olen tässä blogissani useaan kertaan innostunut tietokirjoista, jotka on kirjoitettu tarinallisella otteella: Mia Kankimäen Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin sekä Naisia joita ajattelen öisin; Bea Uusman Naparetki; Laurent Binetin HhHH ja Patrick Svenssonin Ankeriaan testamentti. Ehkä mukaan voisi laskea myös Juho Saaren Kuuluisan kuoleman varjon ja Timo R. Stewartin Kadonneen arkin metsästyksen. Kyse on … More Luova, tarinallinen vai molempia?

Tarinankertomisen vaikeudesta ja vaaroista

Olen palaamassa kotiin Helsingistä, radio-ohjelman nauhoituksesta, täpötäydessä perjantai-iltapäivän junassa. Kasvoillani paperinen maski hankaloittamassa oloa ja hengittämistä, kuten kunnon kansalaisella tänä vuoden 2020 syksyllä kuuluukin olla – mutta kapinallisesti kumilenksut käännettyinä korvien ympärille ehkäisemässä silmälasien huurtumista. Päivästä väsyneenä en jaksa ryhtyä kovin vaativaan työhön, eikä kapea junan penkki sitä oikein mahdollistakaan, enkä jaksanut kantaa mukanani tietokonetta. … More Tarinankertomisen vaikeudesta ja vaaroista

Finlandia-palkintoehdotuksia 2020

Olen kerran aikaisemmin, muistaakseni huonolla menestyksellä, pohtinut sitä, mitä kirjoja haluaisin nähdä Finlandia-palkintoehdokkaiden joukossa. Nyt ryhtyessäni pohtimaan, mitkä tänä vuonna julkaistut teokset ansaitsisivat huomiota ja palkintoja, tajusin, että olen loppujen lopuksi lukenut melko vähän uusia kotimaisia romaaneja tai tietokirjoja. Ja osa lukemistani romaaneista ei mielestäni ansaitse palkintoehdokkuutta. Siksi löysin vain neljä ehdokasta romaani- ja tietokirjapalkinnon … More Finlandia-palkintoehdotuksia 2020

Kyllikki Saaren murha ja sodanjälkeisen Suomen huuruinen mielenmaisema

Nuori tyttö katoaa pyöräillessään illalla kotiin. Hänet löydetään vasta kuukausia myöhemmin haudattuna suolle. Suurin osa suomalaisista tunnistaa, että tässä on kyse Kyllikki Saaren murhasta. Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari (ei sukua) selvittää tässä Gaudeamuksen julkaisemassa tutkimuksessa Kuuluisan kuoleman varjo (2020) sitä, miksi ja miten Kyllikki Saaren murhasta tuli osa suomalaista mentaalihistoriaa. Teoksen … More Kyllikki Saaren murha ja sodanjälkeisen Suomen huuruinen mielenmaisema

Uutta oppimassa: virtuaaliset kirjanjulkkarit

Vuodesta 2020 näyttää muodostuvan vuosi, jolloin kaikki mahdollinen ja osin mahdotonkin tapahtuu virtuaalisesti ja etänä. Opetus, pienemmät ja suuremmat kokoukset, ystävien tapaamiset, luovan kirjoittamisen ryhmät, väitöstilaisuudet, valintakokeet, konferenssit, festivaalit ja messut. Kaikki etänä, kaikki virtuaalisesti. Keväällä, kun kalenteri yhtäkkiä tyhjentyi, kaikki peruutettiin tai siirrettiin myöhäisempään ajankohtaan, tilanne oli outo ja pelottava. Nyt syksyllä, kun on … More Uutta oppimassa: virtuaaliset kirjanjulkkarit

Meedion jäljillä

Marjo Kaartinen 2020. Spiritistinen istunto. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Spiritualismin taustaa Kautta ihmiskunnan historian on ajatus kuolleiden kanssa kommunikoinnista ollut läheisensä menettäneiden toiveissa. Eri uskontoperinteissä on kehitetty erilaisia kommunikaation muotoja, vaikkapa tapa viedä haudoille antimia tai kattaa tiettynä päivänä ateria myös suvun vainajille. Ruotsalainen tiedemies ja mystikko Emanuel Swedenborg (1688–1772) kehitti sellaisen mallin tuonpuoleisesta, joka helpotti … More Meedion jäljillä