Kirjoitettu vai vapaasti puhuttu alustus

On selvää, että kuuntelijan on miellyttävämpi kuunnella vapaasti puhuttua kuin paperista luettua alustusta. Vai onko? Ehkä ei sentään aina. Seuraavat ajatukset saattavat olla naiiveja, mutta silti jokaisessa seminaarissa ja konferenssissa törmää esityksiin, joita olisi pitänyt miettiä vähän tarkemmin suhteessa kanssapuhujiin ja erityisesti kuuntelijoihin. 

Oli alustus sitten vapaasti puhuttu tai paperista luettu, sen seuraaminen on aina helpompaa, jos puhetta rytmittävät selkeät ja informatiiviset diat. Niiden avulla kuulija pääsee kiinni tarinan juoneen, jos keskittyminen välillä herpaantuu. Prezi-pohjalle tehdyt diat ovat vielä sen verran harvinaisia, että niiden avulla pystyy parhaimmillaan tekemään vaikutuksen yleisöön.

Erityisen tärkeitä diat ovat, kun kuunnellaan esitystä, joka annetaan muulla kuin kuuntelijan ja puhujan omalla äidinkielellä, käytännössä siis murteellisella englannilla. Dioista selviävät keskeiset käsitteet, erisnimet, vuosiluvut ja muut numeroilla ilmaistavat asiat. Ne kuljettavat alustuksen juonta eteenpäin ja niiden avulla vapaasti puhuttu esiyts saa rakenteensa ja kiintopisteensä.

Hyvin valitut kuvat toimivat mainiosti dioissa, mutta niiden on todella elimellisesti kiinnityttävä sanottuun. Mielellään kuvista myös sanotaan jotain, jotta ne eivät olisi pelkkää kuvitusta. On hienoa, jos pystyy käyttämään itse ottamiaan kuvia, sillä niistä on aina jotain tähdellistä ja persoonallista sanottavaa, joka jää kuulijoiden mieleen.

Sanomattakin on selvää, että tekstiä ei saa dioissa olla liikaa. Teksti ei saa olla liian pienellä fontilla, jotta kirjoitettu näkyy myös salin perälle. Jos alustus on kirjoitettu valmiiksi, siihen on hyvä merkitä paikat, joissa diat vaihtuvat. Dioja ei saa olla liian monta. Kiire ja yli hypätyt diat eivät ole hauskoja kenenkään mielestä.

Valmiiksi kirjoitetun alustuksen puolesta puhuu se, että sen avulla voi rakentaa esityksen, joka on juuri sopivan pituinen. Sen, että alustukselle varattu aika on 20 minuuttia, ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä. Siitä huolimatta, uskomattoman moni puhuja äimistyy nähdessään puhetta johtavan henkilön ilmoituksen, että hänellä on enää viisi minuuttia aikaa. On ammattimaista ja yleisön sekä session muut puhujat huomioonottavaa suunnitella esityksensä sellaiseksi, että se mahtuu annettuun aikarajaukseen. On arroganttia omia toisille varattua aikaa.

Varsinkin vieraskielinen, se murteellisella englannilla puhuttu, alustus on hyvä kirjoittaa valmiiksi, jotta olennaiset termit eivät katoa kesken esityksen. Tai ehkä esityksen voisi harjoitella niin valmiiksi, että sen voi kertoa omin sanoin ja pitää muistiinpanoja muistamisen tukena? Kirjoitetun alustuksen pohjalta on helpompi lähteä kirjoittamaan artikkelia. 

Riippumatta alustuksen vapaasanaisuudesta tai valmiiksikirjoitetusta muodosta, keskeistä on, että puhujan kiinnostus sanomaansa ja aiheeseensa välittyy yleisölle. Jos aihe ei kiinnosta sinua, miksi yleisö vaivautuisi sitä kuuntelemaan? Jos olet innostunut aiheestasi, parhaimmillaan se tempaa kuulijat mukaan innostumaan ja kiinnostumaan ja keskustelemaan.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s