Luettua: Sotapäiväkirjoja

Markus Leikola 2022. Sodan ja rauhan kronikka. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Aula & co. Mika Aaltola 2022. Mihin menet Suomi? Pelon aika Euroopassa. Tammi. Kriisiaikoina ihmiset ryhtyvät usein pitämään päiväkirjaa hallitakseen omaa turvattomuuden tunnettaan, mutta myös kronikoidakseen itselleen tai jälkipolville silminnäkijäkokemuksiaan ja aikalaishavaintojaan. Tavallistenkin ihmisten päiväkirjamerkinnöillä on arvoa, jonka merkitys kasvaa ajan myötä. Toisen maailmansodan … More Luettua: Sotapäiväkirjoja

Päiväkirjojen kirjoittamisesta ja tutkimisesta

Maarit Leskelä-Kärki, Karoliina Sjö & Liisa Lalu (toim.) Päiväkirjojen jäljillä. Historiantutkimus ja omasta elämästä kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino. Omat päiväkirjani Olen saanut 7-vuotissyntymäpäivänäni lahjaksi muovikantisen, pienellä lukolla varustetun päiväkirjan, johon aika ajoin kirjoitin läpi ala- ja yläkouluvuosien. Teksti on kovin kliseistä ja mietin, onko se nolostuttavaa vai kertooko se vain siitä, että olin lapsi. 7-vuotiaana luettelen … More Päiväkirjojen kirjoittamisesta ja tutkimisesta

Otteita koronapäiväkirjastani

Pidin keväällä 2020 miltei päivittäin päiväkirjaa, alkaen 17.3.2020, jolloin hallitus julisti maan poikkeustilaan. Päiväkirjamerkinnät harvenivat kesän lähestyessä, ja viimeinen merkintä on 8.6.2020. Kirjoitan päiväkirjan puhtaaksi tietokoneella ja lähetän Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle, joka kerää koronapäiväkirjoja. Tähän blogipostaukseen olen koonnut yksittäisiä merkintöjä kevään ajalta. Teksti on täynnä toistoa, luonnon havainnointia ja hiljalleen kasvavaa uupumusta etätyöhön. 17.3.2020 Erityinen, … More Otteita koronapäiväkirjastani

Kolmas kirjoitusviikko – 1930-luvun salatiedekeskustelusta

Kersti Bergroth julkaisi vuosina 1935-1938 Päiväkirja-nimistä aikakauslehteä yhdessä nuorten antroposofiystäviensä kanssa. Päiväkirjan sisäpiiriin kuuluivat kulttuurintutkijat Maija Juvas, Helmi Helminen sekä Astrid Reponen. Mukaan tuli myös toimittaja Isa von Troil (myöh. Gripenberg). Bergrothin entinen puoliso, Alex Matson kirjoitti englantilaisesta kirjallisuudesta, Erik Ahlman psykologisista kysymyksistä ja lehdessä oli myös suomennettuja artikkeleita antroposofiaan liittyvistä kysymyksistä. Lehti oli nimenomaan … More Kolmas kirjoitusviikko – 1930-luvun salatiedekeskustelusta