No nyt se on valmis – tai ei ihan…

Itse itselleni antamani deadlinen mukaan päätin, että minulla pitää olla tekeillä olevan Kersti Bergrothin elämäkerran käsikirjoituksen ensimmäinen versio valmiina lokakuun loppuun mennessä, kun kirjoitusvapaani loppuu.  Jääräpäisesti, kaikkia tyäaikalakeja rikkoen ja perhettä tylysti laiminlyöden sain kuin sainkin käsikirjoituksen kasaan. Etuajassa, sillä tässä on vielä kaksi päivää jäljellä. Miltei kaksi kuukautta olen kirjoittanut ja lukenut, ja sain … More No nyt se on valmis – tai ei ihan…

Vuoden viimeinen retriittiviikko

Kahden kuukauden kirjoitusvapaa päättyy viikon yksinäiseen kirjoitusrupeamaan meren rannalla, Airiston lomakylässä. Puitteet ovat erinomaiset. Hieno, täysinvarusteltu mökki tarjoaa monenlaisia paikkoja kirjoittaa ja lukea: makuuhuoneen sänky, oleskeluhuoneen sohva, nojatuoli tai ruokapöytä. Äärimmäistä eristäytymistä halutessani voin kiivetä ylös parvelle. Jos sää sallii, voin myös istua terassilla. Ikkunasta näkyy satama, meri sekä vastapäinen saari, jonka taa aurinko laskee. … More Vuoden viimeinen retriittiviikko

Löytynyttä aineistoa, löytymätöntä tietoa

Päivä Helsingissä, aineistoja ja informaatiota etsimässä. Jotain löytyi, mutta jotain jäi yllättävästi löytymättä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjallisuusarkistosta löytyy aina jotain. Tänään löydöt olivat suorastaan ylitsepursuavia. Aina ihana arkistonhoitaja Tarja Soiniola teki sellaiset tietokantahaut, etten osannut uskoakaan. Ja minä olen sentään itsekin taustaltani arkistoihminen. Sain eteeni kasan kirjekuoria ja rivin mikrofilmejä sekä allekirjoitetun kuvausluvan. Niin tallensinkin … More Löytynyttä aineistoa, löytymätöntä tietoa

Puhuttua kirjoitusta – kirjoitettua puhetta

En koskaan tavannut Kersti Bergrothia, enkä ole nähnyt hänestä kuvattuja filmejä. Olen nähnyt vain valokuvia.     Olen saanut käsiini muutaman tunnin verran hänestä tehtyjä haastattelunauhoituksia. Haastattelut olen parhaan taitoni mukaan litteroinut tekstiksi. Kaikki litterointeja tehneet tietävät, miten hidasta ja vaivalloista se on. Bergroth puhuu pitkiä ajatusryppäitä ilman, että jakaisi sanottavaansa virkkeiksi tai lauseiksi. Hän vaihtaa … More Puhuttua kirjoitusta – kirjoitettua puhetta

Satujen saarella kirjoittamassa

Pieni saari vuolaasti virtaavan väylän keskellä. Väylä kylän keskellä. Saaren kahdella puolella vastarannan talot ja metsät peilautuvat mereen ja sen päistä aukeaa näkymä kaukaisuuteen, aavalle merelle johtaville aukoille. Täällä on tilaa ajatella ja kirjoittaa, ja kun nostaa katseensa muistikirjasta tai näppäimistöltä, näkee aina meren.    Saapuessamme saareen pimentyneessä illassa, pimeys oli kirkasta ja tähtitaivas avautui … More Satujen saarella kirjoittamassa

Kum-Maan seuduilla kuljeksimassa

Lapsena luin innoissani Marjatta Kurenniemen satukirjaa Kuinka Kum-Maa on kaikkialla. Teos ilmestyi jo vuonna 1954, mutta ilahduttaa lukijoitaan edelleen. Sen pohjalta onvasta viime vuonna tehty palkittu, neliosainen kuunnelma. Tarinan Pau makaa sairaana ja ikävissään sängyssään. Hän löytää kuitenkin Unen ja Valveen rajamailta tien kaksiulotteiseen maailmaan, jossa tapaa kaksiulotteisia hahmoja: prinsessan, kuningattaren, nurkkalukin, kattovaarin ja Nappulavuoren … More Kum-Maan seuduilla kuljeksimassa

Luettua: Filosofiasta konkretiaan – Torsti Lehtisen Sanojen avaruus

Torsti Lehtinen 2015 (2000). Sanojen avaruus. Opas luovaan kirjoittamiseen. Arktinen Banaani. Kirjamessuviikonlopun aikana hankin toisenkin luovan kirjoittamisen oppaan. Torsti Lehtisen Sanojen avaruus poikkeaa monin tavoin edellä lukemastani Mindfulness ja kirjoittamisen taito -teoksesta.     Lehtinen nojautuu länsimaiseen filosofiaan, erityisesti kreikkalaisiin filosofeihin ja antiikin mytologiaan, mutta myös tuoreemmat kirjailijat ja filosofit käyvät kyseeseen. Hän siirtyy sujuvasti Platonin … More Luettua: Filosofiasta konkretiaan – Torsti Lehtisen Sanojen avaruus