Elämäkerran kirjoittaminen matkana

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan Hiiskuttua-verkkolehdessä julkaistu tekstini: Olen tehnyt usean vuoden matkaa kirjailija ja antroposofi Kersti Bergrothin (1886–1975) kanssa. Matkan lopputuloksena ilmestyy hänen elämäkertansa. Matkan aikana olen tutustunut Bergrothin laajaan tuotantoon, arkistoihin tallennettuihin kirjeisiin sekä aiheeseen liittyvään tutkimuskirjallisuuteen. Olen matkustanut Bergrothille merkittäviin paikkoihin: Viipuriin ja Antreaan, jossa hän eli lapsuutensa ja nuoruutensa, Roomaan, jossa hän … More Elämäkerran kirjoittaminen matkana

Kuva-arvoituksia

Ikuisuuksia kestänyt kirjaprojektini – Kersti Bergrothin elämäkerta – alkaa vihdoin ja viimein lähestyä loppuaan. Kirjan kustantajaksi on lupautunut Kulttuuriosuuskunta Partuuna. Kun käsikirjoitus on kustannustoimittajan tarkan silmän tarkasteltavana, on aikaa pohtia kirjan kuvitusta. Koska suuri osa käyttämässäni aineistosta sijaitsee Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa, sieltä lähdin etsimään myös kuvia.  Otin perjantaina arkistoon yhteyttä ja tullessani maanantaina paikalle … More Kuva-arvoituksia

Nähtyä: Oklahoman ulkoilmateatterin Anu ja Mikko

En ole kesäteatteri-ihminen, paitsi tänään: Kävin katsomassa Volter Kilpi -kirjallisuuspäivillä Oklahoman ulkoilmateatterin (joka on yksi Juha Hurmeen teatterikokoonpanoista) esityksen Kersti Bergrothin vuonna 1932 kirjoittamasta Anu ja Mikko -näytelmästä. Ihmettelin, miksi Volter Kilven tuotantoon ja saaristolaisuuteen erikoistunut teatteriryhmä esittää karjalaiskylään sijoittuvan, Antrean murteella kirjoitetun näytelmän. Muuta selitystä ryhmä ei antanut kuin sen, että näytelmä on ilmestynyt vuotta ennen … More Nähtyä: Oklahoman ulkoilmateatterin Anu ja Mikko

Kuviteltuja elä(i)miä

Kuvittelu ei ole ehkä kaikkein eksaktein tiedonhankkimisen tapa, mutta se auttaa esimerkiksi eläytymään aiemmin eläneiden tai toisella tapaa maailmaa hahmottavien ihmisten ajatuksiin ja kokemuksiin. Astumalla kuvitteellisesti toisen ihmisen kenkiin ja katsomalla ympärilleen, voi tarkastella maailmaa toisen ihmisen näkökulmasta. Kuvittelu on tärkeä elementti ja tekniikka myös uskontotraditioissa. Olen Kersti Bergrothin elämäkertaa kirjoittaessani turvautunut usein kuvitteluun. Olen … More Kuviteltuja elä(i)miä

Kirjoittamisesta ja maisemasta

Saavuin Roomassa sijaitsevaa Suomen kulttuuri-instituuttiin, joka on 1950-luvulta asti toiminut renesanssihuvila Villa Lantessa. Miltei kolmen viikon ajan voin keskittyä pelkästään kirjoittamiseen. Matkani ja oleskeluni mahdollisti Signe ja Ane Gyllenbergiltä saamani apuraha. Huoneet ovat askeettiset, luostarimaiset: kivilattiat, tummat puuhuonekalut – sängyt, kaapit ja kirjoituspöytä, valkoiset seinät, katto ja verhot. Lavuaari nurkassa. Vaikka huoneet siivotaan päivittäin ja … More Kirjoittamisesta ja maisemasta

Käsikirjoitus lähti

Kun on kolme vuotta väkertänyt kirjan käsikirjoitusta, luulisi, että siinä kohtaa kun kirjan lähettää kustantajan harkittavaksi, olisi jonkinlainen juhlan paikka. Käsikirjoituksen lähettäminen sähköpostilla on kuitenkin niin vähäeleinen ja arkinen toimenpide, ettei siinä kohtaa tullut mieleen poksauttaa kuohuviinipulloa. Mutta, jos kustantaja hyväksyy käsikirjoituksen kustannusohjelmaansa, silloin varmasti poksahtaa. Mikä käsikirjoitus? Käsikirjoitus on kirjailija ja antroposofi Kersti Bergrothin … More Käsikirjoitus lähti

Kävelyä hautausmaalla

Tasan vuosi sitten tänään, kuten Facebook minua ystävällisesti muistutti, olin arkistomatkalla Helsingissä sekä kävelyretkellä Hietaniemen hautausmaalla. Kirjoitin muistikirjaani: Turistina kuumassa Helsingissä, hikisenä, jalat rakoilla. Hietaniemen hautausmaan pitkät käytävät – muttei loputtomat, jos vertaa vaikkapa Rooman kuolleiden kaupunkiin. Havupuut tarjoavat viileyttä ja varjoa, oravat kesyjä, pähkinöittäkin, kuiskailematta. Vieressä pilkottaa meri houkuttavana ja kimaltelevana.  Hietaniemen hautausmaa lienee … More Kävelyä hautausmaalla