Naistenviikon lukuhaaste: Uskontotieteilijän esseitä

Ann af Buren 2023. Närhet och distans. Religionsvetenskapliga essäer. Makadam Förlag. #naistenviikko2023 Tuijata. Kulttuuripohdintoja -blogi on jälleen haastanut bloggarit lukemaan ja kirjoittamaan naiskirjailijoiden teoksia ja teoksista naistenviikolla, joka tänä vuonna sijoittuu ajalle 18.–24.7. Tartun taas mukaan haasteeseen. Aikaisemmin olen osallistunut haasteeseen vuosina 2018, 2019, 2020, 2021 ja 2022 – joskin huomaan, että en ole onnistunut … More Naistenviikon lukuhaaste: Uskontotieteilijän esseitä

Luettua: Autoetnografia rituaalimagiasta

Olivia Cejvan 2023: Arts and Crafts Divine: Teaching and Learning Ritual Magic in Sodalitas Rosae Crucis. Lund: Lund Universitet. Olin maaliskuussa 2023 uskontotieteilijä Olivia Cejvanin väitöstutkimuksen arviointikomiteassa, joten minulla oli mahdollisuus ja etuoikeus lukea hänen väitöskirjansa yhtenä ensimmäisistä. Myöhemmin teoksesta on tulossa muokattu versio laajemman akateemisen yleisön iloksi tieteelliseltä kustantamolta. Olivia Cejvanin työ on antropologinen … More Luettua: Autoetnografia rituaalimagiasta

Uskonnon ja sukupuolen tutkimuksen nykytilasta

Åbo Akademin uskontotieteessä järjestettiin lounasseminaari Religion and Gender: Reflections on the State of Art tiistaina 28.5.2019 puolenpäivän aikaan – tilaisuudessa ei kuitenkaan tarjottu lounasta, vaan kutsun lopussa (kuten juuri huomasin) kehotettiin tuomaan mukana omat kahvit, juomat tai eväät). No, vesipullo ehkä ajoi saman asian. Ja saimmehan me Abby Dayn tuomaa englantilaista suklaata. Professori Abby Day … More Uskonnon ja sukupuolen tutkimuksen nykytilasta

Luettua: Rajatietoa tutkimassa

Tommy Ramstedt 2018. Knowledge and Identity within the Finnish Fringe-Knowledge.Åbo: Åbo Akademi. Tutkimuksen tausta ja aineisto Uskontotieteilijä Tommy Ramstedt tarkastelee etnografisesti painottuneessa väitöstutkimuksessaan hylättyä ja hyljeksittyä, jopa stigmatisoitua tietoa alueella, jota Suomessa nimitetään rajatiedon kentäksi. Millaisesta tiedosta on kyse? Ja millaisin tavoin kentälle sitoutuneet ihmiset ymmärtävät tiedon luonteen sekä oman paikkansa? Miten ihminen identifioituu osaksi rajatiedon … More Luettua: Rajatietoa tutkimassa

Luettua: Enkeleiden lumosta

Terhi Utriainen: Enkeleitä työpöydällä. Arjen ja lumon etnografiaa. SKS, 2017. Terhi Utriaisen tutkimus on yhtäältä kuvaus ja mallinnus siitä, miten etnografiaa tehdään ja toisaalta kuvaus ja tulkinta siitä, mitä enkeleillä tehdään tämän päivän Suomessa. Tutkimus suomalaisesta enkelihenkisyydestä on osa Åbo Akademin tutkimusprojektia Post-secular culture and changing religious landscape in Finland, jossa kartoitettiin suomalaisten uskonnollisuutta ja … More Luettua: Enkeleiden lumosta

Luettua: Vanhat naiset kirkoissaan

Abby Day 2017: The Religious Lives of Older Laywomen. The Last Active Anglican Generation. Oxford University Press. Pari vuotta sitten kuuntelin innostuneesti Tartossa uskontososiologi Abby Dayn esitystä meneillään olevasta isoäititukimuksestaan. Kirjoitin kokemuksestani blogitekstinkin, jossa keskityin etnografian kuvaukseen sekä pohdin kuulemani soveltamista itseeni ja edeltävien sukupolvien naisiin. Nyt tutkimus kokonaisuudessaan on ilmestynyt ja luin sen mielenkiinnolla … More Luettua: Vanhat naiset kirkoissaan

Konferenssietnografiaa

Kirjoittajan huomautukset: 1. Tämä postaus ei liity juuri päättyneeseen konferenssiin, vaan löysin muistikirjastani ajatuksia, jotka olin kirjannut ylös joskus vuosien 2013-2014 aikana järjestetyssä konferenssissa. 2. Kuvan tutkijat eivät liity tekstiin, eivätkä siis olleet mukana tuossa konferenssissa, josta kirjoitan. Olen juuri lukenut artikkelin, jossa pohditaan antropologien konferenssipukeutumista. Osa antropologeista pukeutuu ”etnisesti” kantaen vaatteissaan merkkejä joko omasta … More Konferenssietnografiaa

Osallistuvan havainnoinnin peikko

Kunnon etnografin ominaisuuksiin kuuluu se, että hän pelkäämättä astuu mukaan tutkittaviensa elinpiiriin ja osallistuu heidän elämäänsä tehden samoja asioita kuin he. Kyse voi olla arkisiin askareihin kuten ruoanlaittoon ja lastenhoitoon liittyvistä puuhista tai työpaikan – vaikkapa päiväkodin, koulun tai tehtaan – rutiineihin sulautumista. Yhä useammin tutkija on jo sisäpiiriläinen tutkittavassa yhteisössä, jolloin hän on yksi … More Osallistuvan havainnoinnin peikko

Silmänä ja ruumiina

Etnografian tekemisessä painotetaan kenttäpäiväkirjan – tai pikemmin kenttäpäiväkirjojen – kirjoittamista tärkeänä osana tutkimuksen tekoa. Erityisesti autoetnografiassa kenttäpäiväkirjoista tulee keskeinen osa tutkimuksen aineistoa. Paikantumista ja reflektointia painottava nykytutkimus näkee ensiarvoisen tärkeänä sen, että tutkija kirjoittaa, kirjaa ylös kenttätyötä tehdessä syntyneet kokemuksensa ja ajatuksensa. Kenttätyötä tekee kuitenkin kokonainen ihminen, ei vain näkevä ja ajatteleva pää. Paikalla ollaan … More Silmänä ja ruumiina