Kolme vuosikymmentä turkulaisena humanistina

Opintielle Kun elo-syyskuun taitteessa 1988 astuin Fennicumin pihamaalle 24-vuotiaana, tuoreena uskontotieteen ylioppilaana, ei mielessäni käynyt sellainen mahdollisuus, että olin saapunut paikkaan, jossa viettäisin koko tulevan työelämäni. Minulla on tällä hetkellä kymmenisen työvuotta jäljellä, mutta on aika epätodennäköistä, että enää vaihtaisin (tai kelpaisin) mihinkään muuhun työpaikkaan. Valmistuttuani ylioppilaaksi Porin Riihikedon lukiosta keväällä 1982 olin tehnyt sekalaisia … More Kolme vuosikymmentä turkulaisena humanistina

Luettua: Sukupuolittunutta magiaa ja esoteriaa

Manon Hedenborg White 2017: The Eloquent Blood. The Goddess Babalon and the Construction of Femininities in Western Esotericism. Uppsala Universitet. 502 s. Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Länsimaisen esoterian tutkimus muodostuu keskenään miltei identtisistä, miesten nimistä koostuvista nimilistoista, jota katkoo yksi tai kaksi naisen nimeä, kuten Teosofisen seuran johtohahmot Helena Petrovna Blavatsky tai Annie Besant. Myös länsimaisen … More Luettua: Sukupuolittunutta magiaa ja esoteriaa

Luettua: Rajatietoa tutkimassa

Tommy Ramstedt 2018. Knowledge and Identity within the Finnish Fringe-Knowledge.Åbo: Åbo Akademi. Tutkimuksen tausta ja aineisto Uskontotieteilijä Tommy Ramstedt tarkastelee etnografisesti painottuneessa väitöstutkimuksessaan hylättyä ja hyljeksittyä, jopa stigmatisoitua tietoa alueella, jota Suomessa nimitetään rajatiedon kentäksi. Millaisesta tiedosta on kyse? Ja millaisin tavoin kentälle sitoutuneet ihmiset ymmärtävät tiedon luonteen sekä oman paikkansa? Miten ihminen identifioituu osaksi rajatiedon … More Luettua: Rajatietoa tutkimassa

Luettua: Yliluonnollisesta arkisesti ja asiallisesti

Yliluonnollisesta puhuminen on kuulemma tabu. Näin sanoo puhuja radiossa, vaikka hän on juuri puhumassa Suomen Yleisradiossa yliluonnollisesta. Vaikka syksyllä 2017 ilmestyi ainakin kolme tutkimusta yliluonnollisesta ja vaikka yliluonnollisesta keskustellaan kirjakaupoissa, kirjastoissa, radiossa ja televisiossa, turuilla ja toreilla sekä yliopistoissa. En tietenkään epäile sitä, etteivätkö henkilöt, jotka ovat kokeneet jotain yliluonnolliseksi tulkittavaa, pitäisi ongelmallisena, vaikeana tai … More Luettua: Yliluonnollisesta arkisesti ja asiallisesti

Totuudenetsijän jäljillä

Olin kuuntelemassa uskontotieteen tohtorikoulutettavan Nina Kokkisen luentoa, joka käsitteli esoteerisuutta, salattua viisautta ja henkistä taidetta. Pääosaltaan luento keskittyi Akseli Gallen-Kallelan seinämaalauksiin Juseliuksen mausoleumissa Porin hautausmaalla. Jonkin verran sivuttiin myös Pekka Halosen alttaritauluja. Kokkisen tulevassa väitöskirjassa on vielä kolmaskin kiehtova aineisto: Hugo Simbergin Tampereen tuomiokirkkoon maalaamat freskot. Olen Nina Kokkisen tekstejä paljon ja tarkkaan lukenut, joten … More Totuudenetsijän jäljillä

Karonkkapuhe tekstilajina

Karonkkapuheet kirjoitetaan puhuttaviksi, ei julkaistaviksi, joten puheet jäävät kuulijoiden muistiin vain niiltä osin ja siinä määrin kuin jäävät. Kyse on siis hetken sanataiteesta, jonka sanamuodot ehkä unohtuvat, mutta jonka herättämät tunteet jättävät pysyvän jäljen. Kaikki eivät myöskään kirjoita puheita etukäteen valmiiksi, mutta suosittelen lämpimästi ainakin väittelijää miettimään hyvissä ajoin, mitä aikoo puheessaan sanoa. Missään nimessä … More Karonkkapuhe tekstilajina

Portinvartijakirjoitusta

Väitöskirjakäsikirjoituksesta laadittavan esitarkastuslausunnon kirjoittaminen on äärimmäisen vaativa tehtävä, vaikka sen keskeinen sanoma sijaitseekin tekstin yhdessä, viimeisessä virkkeessä. Siinä käsikirjoitus joko hyväksytään julkaistavaksi väitöskirjana tai julkaisulupa evätään. Esitarkastuslausunnon kirjoittaja toimii tieteenalan portinvartijana: Minkälainen tutkimus hyväksytään tämän tieteenalan väitöskirjaksi? Esitarkastuslausunnon kirjoittajia on kaksi. Useimmiten he kirjoittavat kumpikin oman lausuntonsa, mutta he voivat tehdä myös yhteisen lausunnon. Usein … More Portinvartijakirjoitusta