Totuudenetsijän jäljillä

Olin kuuntelemassa uskontotieteen tohtorikoulutettavan Nina Kokkisen luentoa, joka käsitteli esoteerisuutta, salattua viisautta ja henkistä taidetta. Pääosaltaan luento keskittyi Akseli Gallen-Kallelan seinämaalauksiin Juseliuksen mausoleumissa Porin hautausmaalla. Jonkin verran sivuttiin myös Pekka Halosen alttaritauluja. Kokkisen tulevassa väitöskirjassa on vielä kolmaskin kiehtova aineisto: Hugo Simbergin Tampereen tuomiokirkkoon maalaamat freskot.

Olen Nina Kokkisen tekstejä paljon ja tarkkaan lukenut, joten esityksessä oli suuri osa minulle tuttua ainesta. Mutta oli siitä huolimatta mukava keskittyä vain kuuntelemaan esitystä, tekemään muistiinpanoja mieleen juolahtavista ajatuksista ja seurata jännittävää tulkinnan juonta. Ja paljosta tutusta huolimatta, opin myös uusia asioita ja sain ideoita omaankin työhöni – juuri niin kuin hyvillä ja inspiroivilla luennoilla tapahtuu.

Viehättävällä tavalla Kokkisen tulkinta rakentui näkymättömään, salattuun ja poispyyhittyyn: kosteus ja tuli tuhosivat Gallen-Kallelan alkuperäiset freskot, jotka hänen poikansa maalasi uudelleen luonnoksia hyväksi käyttäen; Halosen alttaritauluista keskityttiin sellaiseen, joka ei koskaan edes toteutunut vaan jäi luonnoksen asteelle. Ja kaiken kukkuraksi, Gallen-Kallelan teosten tulkinnan avaimeksi nousi jokin, joka oli luonnoksesta pyyhitty pois ja joka ei lopullisiin maalauksiin päässyt mukaan kuin viitteenä: munkinkaavussa vaeltava, matkasauvaansa nojaava Totuudenetsijä.

 

Munkinkaapuisen totuudenetsijän hahmon voit nähdä pienenä luonnoksen keskellä, mäkeä ylös nousemassa. Varsinaisissa seinämaalauksissa sitä ei enää näy.

 

Kokkinen lukee taiteilijoiden teoksia, luonnoksia, muistiinpanoja ja kirjeitä. Nähdäkseni intertekstuaalista lukutapaa noudattaen hän tulkitsee teoksia taiteilijoiden itsensä tuottamien tekstien sekä heidän lukemiensa kirjojen, tässä luennossa erityisesti Viktor Rydbergin Asesepän sekä P. A. Sinnettin Esoteric Buddhism -teoksen valossa. Niiden avulla piirtyy kuva siitä salatusta viisaudesta, jota Totuudenetsijä etsii.

Salattua viisautta, kaikkien uskontojen ytimestä löytyvää ikuista totuutta, sophia perennistä, etsitäänkin eri uskontojen pyhistä kirjoista sekä menneisyyden kulttuurien mysteeriperinteestä, erityisesti Egyptistä. Mutta salattu viisaus löytyy myös luonnon kirjasta, luonnon yksityiskohdista, jotka havaitakseen ja oikein tulkitakseen tulee kehittää sisäisiä sisäisiä aistejaan, yliaistillisia kykyjään.

 

Tässä Nina Kokkisen diassa on lainaus Akseli Gallen-Kallelan kirjeestä, jossa hän kuvaa omaa etsijyyttään

 

Olen omissa aineistoissani tullut Ninan kanssa samoihin johtopäätöksiin siitä, mitä esoteria on. Esoteriaan sisältyy ajatus siitä, että tiettyjen tekstien tai kuvien tulkinnalle avautuu eri tasoja. Tavalliselle katsojalle tai lukijalle avautuu teoksen pintamerkitys tai juoni, mutta esoteerisen perinteen – oli se sitten spiritualismia, teosofiaa, antroposofiaa, swedenborgilaisuutta tai mitä muuta tahansa – tuntevalle avautuvat näkyviin myös syvemmät merkitykset, teoksen ydin, salainen totuus. Osa pystyy näkemään sen, osa ei, siinä esoteerisen taiteen esoteerisuus: kun ihmisellä on oikeanlaista tietoa, hän pystyy lukemaan oikein ja tekemään oikeanlaisen tulkinnan.

Jos haluat tutustua Nina Kokkisen tulkintaan Akseli Gallen-Kallelan seinämaalauksista Juseliuksen mausoleumissa, voit lukea aiheesta artikkelin hänen Academia.edu-sivultaan.

Advertisements

2 thoughts on “Totuudenetsijän jäljillä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s