#naistenviikko2023
Sarah Penner 2023. Lontoon salatieteellinen seura. HarperCollins Nordic.
Eletään 1870-luvun Lontoossa ja Pariisissa. On meedioiden ja salaseurojen kulta-aika. Ranskalainen meedio Vaudeline D’Allaire ratkaisee meedioistunnoissaan murhia järjestämällä sessiot murhapaikoilla, kutsumalla vainajan paikalle, menemällä transsiin ja selvittämällä, mitä vainajan viimeisillä hetkillä todella tapahtui. Lontoon salaseura (alkuperäistekstissä Psychic Society) jakautuu kahteen jaostoon, joista toisessa tehdään psyykillisiä kokeita ja toisessa järjestetään spiritualistisia istuntoja eli seansseja. On kuitenkin herännyt epäilyksiä, että seansseissa harjoitetaan huijauksia – ektoplasmat, henkivalokuvat ja muut vainajien vierailuista vihjaavat konkreettiset asiat saattavatkin olla vain rekvisiittaa. Huhutaan myös, että usea varakas leskirouva on meedioistunnon jälkeen avioitunut tilaisuuden järjestäjän kanssa. Evie Wickes ujuttautuu salaseuran sisäpiiriin ja alkaa opiskella alaa. Mutta pyrkiikö hän selvittämään huijaukset vai hankkimaan itsekin niiden avulla omaisuuden?
Evielle käy kuitenkin huonosti. Järkeen ja luonnontieteeseen uskova Leanna Wickes haluaa selvittää, mitä hänen salatieteistä kiinnostuneelle ja niihin uskovalle sisarelleen tapahtui. Selvittääkseen sisarensa murhaajan Leanna matkustaa D’Allairen luokse oppimaan meediotaitoja, vaikka ei niitä arvostakaan. Kun Lontoon salaseuran johtaja löydetään murhattuna, naiset matkustavat Lontooseen järjestääkseen murhaajan paljastavan meedioistunnon. Ja sen jälkeen olisi vuorossa Evien murhan selvittely.
Kahdessa aikatasossa ja kahden kertojaäänen (Leanna sekä salaseuran varajohtaja herra Morley) varassa kulkeva tarina monimutkaistuu, kun naiset ryhtyvät selvittelemään salaseuran toimintaa – naamioituneina miehiksi, sillä seuran tiloihin ja seansseihin ei naisilla ole asiaa. Monenlaisten kohtaamisten, väärinkäsitysten ja jännitysnäytelmien jälkeen lukija pääsee seuraamaan täysimittaista meedioistuntoa, jonka päätteeksi salaisuudet ratkeavat.
Teos on kirjoitettu tummasävyisesti, kuten okkulttisia teemoja sisältävän romaanin kuuluukin. Mukana on myös aikakauden sovinnaisuussääntöjä rikkovia rakkaussuhteita, mutta ei onneksi okkulttisissa tarinoissa niin usein esiintyvää kauhukuvastoa.
Teos perustuu lähdekirjallisuuteen, joten sen kuvaus vaikuttaa realistiselta, ja sen lopusta löytyy tietoiskuja parapsykologisten seurojen toiminnasta sekä suremisen käytännöistä viktoriaanisessa Englannissa. Tälle romaanille toivoisi näkevän jatkoa.
Nostetaan teksti pöydälle 