Lukuhaaste: Kirjailija Eeva Joenpelto 100 vuotta

Vuoden 2004 tammikuun 28. päivän iltana istun Turun kaupunginteatterin lämpiössä odottamassa kreikkalaisen tragedian, Medeian, alkamista. Käsilaukussani surahtaa. Äänettömällä olevaan kännykkään on tullut viesti ystävältäni: Eeva Joenpelto on kuollut.

Katson näytelmää omituisen tunteen vallassa. On kuin olisin menettänyt jotain. Kuin olisin kadottanut jonkun, jota en ollut koskaan edes tavannut, enkä koskaan oppinut tuntemaan. Medeia tuntuikin koskettavan minua erityisellä tavalla.

Näytelmä kertoi rakkaudesta ja mustasukkaisuudesta, se kertoi pettämisestä, anteeksiantamattomuudesta ja lasten kuolemasta. Lavastus oli viitteenomainen, lapset olivat vain lakanakääröjä, mutta surin niiden kuolemaa.

Tänään, vuoden 2021 tammikuun 28. päivänä oli tarkoitus käynnistää Eeva Joenpellon juhlavuosi tapahtumalla Helsingin Oodi-kirjastossa. Juhlavuosi on paikallaan, sillä kesäkuussa tulee kuluneeksi 100 vuotta hänen syntymästään.

Mutta kuten niin monet muutkin asiat näinä pandemian varjostamina aikoina, tämänkin illan tapahtuma siirrettiin myöhempään ajankohtaan. Juhlavuoden seuraavat tilaisuudet, kesäkuun 12. päivä järjestettävä kirjallisuusseminaari Lohjalla ja syntymäpäiväjuhlat Sammatissa 19.6. järjestetään, jos korona suo.

Monet tapahtumat peruutetaan tai siirretään hamaan tulevaisuuteen erilaisten kokoontumisrajoitusten vuoksi. Mutta on jotain, jota rajoitukset eivät voi estää tai kieltää: lukeminen. Kirjoja voi lukea eristyksissä tai karanteenissa, niitä voi myös kuunnella työmatkoilla, kävelyretkillä tai ruuanlaiton lomassa. Siksi paras tapa viettää Eeva Joenpellon juhlavuotta on lukea tai kuunnella hänen teoksiaan. Niitä ilmestyi kokonaista 27 kappaletta, seitsemällä eri vuosikymmenellä, joten valinnan varaa on.

Kuvassa osa Joenpellon laajasta tuotannosta

Eeva Joenpellon esikoisteos, Eeva Helle -salanimellä julkaistu Seitsemän päivää ilmestyi vuonna 1946. Sen julkaisusta tulee tänä vuonna kuluneeksi 75 vuotta. Hänen viimeiseksi jäänyt teoksensa, Uskomattomia uhrauksia, ilmestyi puolestaan vuonna 2000 eli 21 vuotta sitten. Siihen väliin mahtuu laaja tuotanto, joka leviää monenlaisiin, mutta aina ihmisenkokoisiin teemoihin.

Vaikka Joenpelto oli ahkera kirjoittaja, oli hän vielä ahkerampi lukija. Hän itse kertoi (ehkä tapansa mukaan liioitellen) lukevansa kaiken Suomessa ilmestyvän kaunokirjallisuuden. Lisäksi Joenpelto luki käännöskirjallisuutta. Hänen kotitalonsa, Sammatin Myllykylässä sijaitsevan Vares-Kantolan työhuoneen seinät on päällystetty kirjahyllyillä, joista löytyy muun muassa hyllymetreittäin keltaisen kirjaston kirjoja – sarja, jonka hänen puolisonsa, kustannusjohtaja Jarl Helleman perusti.

Vares-Kantola Sammatin Myllykylässä. Kuva Tytti Kallion kotialbumista

Juhlistaakseen Eeva Joenpeltoa ja hänen teoksiaan sekä kirjallisuutta ja lukemista kirjallisuusblogi Tuijata. Kulttuuripohdintoja yhdessä Eeva Joenpelto -seuran kanssa lanseeraa Eeva Joenpelto 100 -lukuhaasteen. Kevään aikana luetaan Eeva Joenpellon tuotantoa ja jaetaan lukukokemuksia blogeissa, podcasteissa, vlogeissa ja Instagramissa. Kaikki lukukokemukset julkaistaan Eeva Joenpellon 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi 17.6.2021. Tuijata. Kulttuuripohdintoja -blogi kokoaa julkaistuista lukukokemuksista ja -arvioista koosteen. Julkaisut merkitään tunnuksella #joenpelto100, niin kaikki kiinnostuneet löytävät ne. 

Toki Eeva Joenpellon teoksia kannattaa lukea joka tapauksessa ja keskustella lukukokemuksesta ystävien kanssa tai lukupiireissä. Lukukokemuksia voi lähettää myös suoraan Eeva Joenpelto -seuralle.

Haaste on jatkoa Tuijata. Kulttuuripohdintoja -blogin Eeva Joenpelto -haasteelle keväällä 2016. Tuolloin haaste oli osoitettu kirjablogeille ja tuloksena oli kymmenkunta blogitekstiä Joenpellon teoksista. Lohja-sarjan lisäksi oli luettu hänen Finlandia-palkittua teostaan Tuomari Müller, hieno mies, 1950-luvun läpimurtoteosta Neito kulkee vetten päällä, Joenpellon oman suvun kipupisteitä tarkastellutta Jottei varjos haalistu -romaania sekä uljasta Elämän rouva, rouva Gladia. Olipa monien koululaissukupolvien kuluttama koiraromaani Ralli päässyt myös luettavaksi ja symbolistisen tulkinnan kohteeksi. Mitähän teoksia tänä keväänä luetaan?

Olen itsekin kirjoittanut lukukokemuksistani Eeva Joenpellon tuotannon äärellä. Joenpellon kuollessa hänen Lohja-sarjaansa tarkastellut väitöskirjaprosessini oli vielä kesken. Tutkimukseni, Naisia kansalaisuuden kynnyksellä. Eeva Joenpellon Lohja-sarjan tulkinta, julkaistiin loppuvuonna 2005. Sen jälkeen sain rahoituksen Eeva Joenpellon elämäkerran kirjoittamiseen. Kuinka elää ihmisiksi. Eeva Joenpellon kirjailijamuotokuvailmestyi loppuvuonna 2009. Olen kirjoittanut aiheesta myös useita artikkeleita, erityisesti Lohja-sarjaan liittyen. Niitä voi lukea Academia.edu-sivustollani.

Siitä on jo yli 10 vuotta aikaa, kun jätin Joenpellon taakseni ja siirryin tutkimaan muita asioita. Ehkä tänä keväänä on oikea aika palata uudelleen hänen tuotantonsa pariin ja kuulostella, miltä ne nyt tuntuvat. Ehkäpä aloitan kuuntelemalla Lohja-sarjaa upean Liisamaija Laaksosen tulkintana.

Kuvaaja Caj Bremer. Kuva Tytti Kallion kotialbumista.

3 thoughts on “Lukuhaaste: Kirjailija Eeva Joenpelto 100 vuotta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.