Voihan sitä kulunutta vuotta tarkastella myös siitä näkökulmasta, mitä kaikkea on tullut neulottua/kudottua. Monet neulebloggarit ja -vloggarit kirjaavat tarkasti ylös hankkimansa langat, neulomansa työt ja niihin kuluneet langat, ylijääneet langat sekä sen, mihin tarkoitukseen mikäkin neule on tehty. Minun kirjanpitoni on huomattavasti suurpiirteisempää.
Alkuvuoden olin kirjoitusvapaalla ja kirjoitin neulomisesta. Silloin pidin tarkkaa kirjaa siitä, mitä neuletöitä aloitin ja mitä sain valmiiksi. Osan neuletöistä ja projektin vaiheista myös valokuvasin. Loppuvuonna muut asiat veivät huomioni ja vaikka en lopettanut neulomista, en muistanut kirjata ylös tai kuvata, mitä sain valmiiksi. Mutta aika paljon tuli tehtyä.
Kaarrokeneuleita eli villapaitoja syntyi vuoden aikana viisi kappaletta. Kaikki aikuisten koossa. Aivan ensiksi neuloin itselleni vihreän islantilaispaidan mallia Riddari. Sen neulomisesta kirjoitin tarkasti myös käsikirjoitukseeni.
Aloitin myös neulomaan Novitan islandic woolista yhteisneulonnassa eli KAL-neulontana kaulasta helmaan neulottavaa kaarrokeneuletta. Mutta tipahdin heti aikataulusta, en pitänyt valitsemistani väreistä ja lanka oli pistelevää. Työ jäi siis kesken.
Jossain vaiheessa vuotta purin tekeleen ja neuloin harmaan kaarrokepaidan valkoisella kuviolla. Mallina oli Jenna Kostetin eli Ihtiriekon Metsänpeitto. Valmistuneen paidan annoin hyväntekeväisyyteen paikallisille ukrainalaisille. Haluaisin neuloa Metsänpeiton myös itselleni, mutta eri langalla ja väreillä.
Kaksi kaarrokeneuletta tein Taito-talon Tuohi-neuleen tarvikepaketista: toisen kälylleni, toisen tyttärelleni. Toisessa oli vihreä, toisessa sininen taustaväri kuviossa. Näitä oli mukava neuloa. Lanka oli pehmeää ja ohje selkeä. Ohjetta piti vähän soveltaa mallien mukaan eli aloitin työn s-koossa ja tein yläosan m-koossa.
Sukkia neuloin niin monia, etten muistakaan, laskujeni mukaan ainakin 17 paria aikuisten sukkia ja 8 paria vauvansukkia. Mutta sen muistan, miten 24.2. Menin hädissäni ILO-lankakauppaan ostamaan lämpöistä, toivoa ja turvaa tuottavaa lankaa. Näistä merninosilkki-keristä neuloin kaksi sukkaparia: toisen itselleni, toisen hyväntekeväisyyteen.
Hyväntekeväisyyteen, ukrainalaisten hyväksi, menivät tulot tämän rauhankyyhky-villasukan ohjeesta. Tein kolmet miesten sukat: kahdet annoin 50-vuotislahjaksi ystävälleni ja veljelleni – kolmannetkin tein 50-vuotislahjaksi, mutta kun lahjan antaminen viivästyi, sukkapari meni hyväntekeväisyyteen.
Hyväntekeväisyysneuleita saivat lähinnä ukrainalaiset sekä Suomessa että Ukrainassa. Yhden kassin neuleita, sukkia ja I’m so mohair -ohjeella neulottuja myssyjä, vein hoitokotiin, kiitokseksi äitiäni hoitaneille. Yhden kassin toimitin porilaisille, vastasyntyneille vauvoille. siinä oli sukkia Niina Laitisen Heartbeat-ohjeella sekä peittoja.
Jotkut työt jäävät keskeneräisinä roikkumaan. Nämä sukat taitavat olla peräisin keväältä, Niina Laitisen Taimitarha-ryhmän yhteisneulonnan ystävänpäivä-sukat, joista valmistui vain toinen. Kesken jäivät myös kaikki Sukkasalaisuus-ryhmästä tilaamani sukkien ohjeet. Onneksi kirjoneulesukat ja niiden mallit eivät mene vanhaksi vaan ne voi neuloa (valmiiksi) koska tahansa.
Jotta langoilla voisi neuloa, niitä on myös ostettava. Jos lankoja hankkii yli tarpeen, puhutaan hamstraamisesta ja jopa lankahamstereista. Ostan paljon lankoja mutta myös neulon paljon, joten hirveästi ei lankaa jää yli. Jotkut langat, kuten Irlannista ostamani villalangat ja Färsaarelta saamani tuliaislangat, odottavat, että keksin, mitä haluan niistä neuloa. Messuilta ja markkinoilta tulee hankittua enemmän lankaa, mutta aikanaan nekin muotoutuivat neuleiksi.
Huiveja olen neulonut viime vuosina paljon. Huivi on kätevä pieni neule, joka mahtuu kassiin ja koska valitsen yksinkertaisia malleja – useimmiten Woolenberryn eli Janita Kallion suunnittelemia – niitä voi neuloa lukiessa, matkalla tai kokouksessa. Alla olevat neuleet ovat alpakkaa ja merinoa, Rosewater-mallin sovelluksia
Viime syksynä innostuin neulomaan yhdistämällä pehmeää merinolankaa ja pörröistä mohairia. Tein useamman pipon – joista yhdestäkään ei ole kuvaa – sekä vanttuita. Vanttuiden ohjeet löysin ronjaknits-instagram-tililtä sekä saman suunnittelijan, Ronja Södersvedin Novitalle tekemistä Variaatio-lapasista. Syntymäpäivälahjaksi pikkutytöille ja joululahjaksi ystävälle. Koko vuonna taisi valmistua viidet vanttuut.
Olen jo pitkään halunnut tehdä norjalaisen Linka Neumannin suunnitteleman Musta susi -neulepaidan rakkaalle ystävälleni, joka on täydestä sydämestään susiaktiivi. Viime syksynä onnistuin siinä. Oletin etukäteen, että ohje on hankala ja vaikea neuloa, mutta kerros kerrallaan se onnistui oikein hyvin. Ja on niin käyttäjänsä näköinen ja hänelle sopiva. On ihana tehdä neuleita, jotka tulevat käyttöön ja jotka onnistuvat ilahduttamaan.
Koko vuoden neulomissaldo (sen mukaan, mitä muistan): 5 neulepuseroa, 25 paria sukkia, 5 paria vanttuita, 9 huivia ja 3 vauvanpeittoa. Ihan hyvä saavutus.
Nostetaan teksti pöydälle 