Naistenviikon lukuhaaste: Hilma af Klintin arvoitus

Pirkko Kotirinta 2021. Hilma af Klintin arvoitus. Taiteilija henkien, tieteen ja luonnon maailmassa. Tammi.

Helsingin Sanomien toimittaja Pirkko Kotirinta on kirjoittanut paljon taiteen ja esoterian teemoista – myös Uuden etsijät -hankkeesta, jossa itse olen ollut mukana. Tässä, keväällä 2021 julkaistussa teoksessaan – jota voi kai kuvata tarinalliseksi tietokirjaksi – hän kuvaa matkaansa ruotsalaisen taiteilija Hilma af Klintin (1862–1944) elämän ja teosten sekä niihin liittyvien henkilöiden ja paikkojen pariin ja äärelle. Kotirinta kertoo kiinnostuneensa ja oikeastaan lumoutuneensa af Klintistä ja tämän taiteesta jo vuonna 1988, jolloin Helsingin Suomenlinnassa oli esillä hänen teoksiaan – ennen kuin af Klintistä tuli kansainvälisesti suosittu ja ihailtu taiteilija.

Hilma af Klintiä käsittelevä kirja lähteekin liikkeelle kohtauksesta, jossa Kotirinta osallistuu Pohjoismaisessa taidekeskuksessa näyttelyn avajaisiin. Hän kertoo myös yksityiskohtaisesti, minkälainen prosessi näyttelyn saaminen Suomeen oli ja ketkä sen saivat aikaan. Näyttelyyn palataan teoksen aikana useaan kertaan.

Kirja onkin pitkälti kuvausta siitä, miten Pirkko Kotirinta osallistuu Hilma af Klintin näyttelyihin, Helsingin lisäksi ainakin Tukholmassa ja New Yorkissa, miten hän katsoo ja ihmettyy teosten äärellä, miten haastattelee erilaisia ihmisiä af Klintin, hänen teostensa ja näyttelyidensä ympäriltä, miten lukee kirjallisuutta ja arkistoaineistoja ja miten matkustaa eri paikkoihin, lähinnä Suomessa ja Ruotsissa – pandemiakaan ei estä häntä matkustamasta Ruotsiin. Hän pääsee käymään myös New Yorkin Guggenheim-museossa järjestettyyn af Klint -näyttelyyn, joka saavutti ennennäkemättömän suosion.

Pirkko Kotirinta lukijana, katsojana, kysyjänä ja ihmettelijänä on eri ajoissa ja paikoissa risteilevän teoksen vahvana ja koossa pitävänä kertojan äänenä. Teos ei etene kronologisesti ja joihinkin aiheisiin, asioihin ja teemoihin palataan useampaan otteeseen, ehkä välillä vähän liikaakin selitellen.

Lukija saa tietää Hilma af Klintin elämästä ja elämäntyöstä sekä hänen teostensa tiestä maailmalla ja maailmalle, mutta myös paljosta muusta. Välillä lukijasta – tai kuuntelijasta, sillä kuuntelin teoksen heti sen ilmestyttyä – tuntuu siltä, että liikutaan hyvin kaukana Hilman elämästä. Asiat taustoitetaan hyvin perusteellisesti ja välillä aloitetaan melko kaukaa. Onko aivan kaikki sanottu tarpeen?

Tärkeänä pyrkimyksenä Kotirinnalla on myös pitää yllä tai rakentaa Hilma af Klintille Suomi-kytköksiä. Joskus ne ovat melko hauraita ja spekulatiivisia, kuten suhde suomalaistaiteilija Ilona Harimaan, joskus selviä ja kirkkaita. Itseäni kiinnostivat ja uutta tietoa toivatkin vahvimmin ne kohdat, jossa kerrottiin turkulaisen Donner-instituutin ensimmäisen kirjastonhoitajan Olof Sundströmin työstä af Klintin maalausten luetteloijana. Vähän salapoliisityötä vaatii, ennen kuin Kotirinta pääsee näkemään Sundströmin tekemän teosluettelon, joka toimii käytännössä kaiken af Klint -tutkimuksen pohjana.

Sundströmistä voi lukea myös Donner-instituutin tuoreesta, professori Nils G. Holmin kirjoittamasta historiikista Mystik blir vetenskap.

Af Klint oli kiinnostunut spiritualismista, teosofiasta ja antroposofiasta ja ne inspiroivat häntä myös taiteilijana. Hän vierailikin useaan otteeseen antroposofisen seuran päämajassa Goetheanumissa. Hän toivoi, että hänen temppelimaalauksensa olisivat sieltä saaneet pysyvän ja arvoisensa tilat. Tärkeä ja toteutumista vaille jäänyt päämäärä af Klintille olikin, että hänen työnsä olisi ripustettu juuri niitä varten rakennettuun tilaan, temppeliin.

Vaikka af Klint on suurelle yleisölle tuttu nimenomaan näistä symbolistisista ja abstrakteista temppelimaalauksistaan, sai hän muodollisen taiteilijan koulutuksen ja maalasi paljon maisemakuvia sekä muotokuvia. Kotirinta on selvitellyt tarkasti sitä, minne af Klintin taulut ovat päätyneet ja mitä reittejä. Kovin paljoa hänen töitään ei ole ollut tarjolla taidemarkkinoilla – mikä ehkä selittää sitä, miksi häntä ei ole tunnettu tai arvostettu.

Lukija, jolle Hilma af Klintin elämänvaiheet ja teokset ovat ennestään tuttuja, eivät ehkä opi paljoakaan uutta tai varsinaista salaisuutta. Toki tiedot ja yksityiskohdat syvenevät, Hilma af Klintin ystäväpiiri tarkentuu ja af Klintin persoona saa uusia sävyjä. Hän ei ollut vain vakava meediotilaisuuksissa istuja vaan hänessä oli – kuten kaikissa ihmisissä – monia puolia ja ulottuvuuksia.

Mutta jos af Klint ja hänestä tehty tutkimus ei ole ennestään tuttua tai jos haluaa perehtyä häneen tarkemmin, on helppo suositella Kotirinnan sujuvaa, persoonallista ja perusteellista tekstiä luettavaksi. Se sisältää myös runsaasti selventävää kuvitusta – joita olen kopioinut tämän blogin kuvitukseksi.

Teoksen lopun kiitoksissa luetellaan suuri joukko henkilöitä, joita Kotirinta on haastatellut ja Lähteet-luvussa kerrotaan, mihin lähteisiin missäkin luvussa on tukeuduttu. Kirjallisuusluettelo on kattava ja monipuolinen. Tämän teoksen rinnalla ja sen teemoja syventämään suosittelen tutustumaan ruotsalaisen esoterian ja taiteen tutkijan Per Faxneldin teokseen Det ockulta sekelskiftet. Esoteriska strömningar i Hilma af Klints tid.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.